Valitse sivu

Jo yksi kala-annos lisää viikossa lihan sijaan pienentäisi ruokailun hiilijalanjälkeä tuntuvasti – uusi tutkimus selvitti kalatuotteiden ekologisuutta

Luonnonvarakeskuksessa on laskettu uudet hiilijalanjälkiluvut kahdeksalle kotimaiselle kalatuotteelle. Pyyntitapa vaikuttaa luonnon kuormitukseen merkittävästi.

Myyjä järjestelee kaloja myyntitiskissä vaasalaisessa kalakaupassa.

ELINA KAAKINEN19.11. 05:45

Vaasalaisen kalakaupan tiskistä löytyy pyyntituoretta ahventa, siikaa ja kuhaa.

– Kotimaisen luonnonkalan kysyntä lisääntyy koko ajan, sanoo myyjä Sonja Dahl.

Ilmaston kannalta se on hyvä asia.

Luonnonvarakeskuksessa on laskettu uudet hiilijalanjälkiluvut kahdeksalle kotimaiselle kalatuotteelle.

Luonnonkalojen hiilijalanjälkiluvut ovat kauttaaltaan pieniä, enimmillään noin puolet ja parhaimmillaan vain kymmenesosa esimerkiksi sianlihan vastaavasta luvusta.

Tutkija Frans Silvenius Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että hiilijalanjäljet on nyt laskettu tarkemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Ensimmäisen kerran tutkimus ulottuu laajemmin myös sisävesikalastukseen.

– On hyvin paljon erilaisia asioita, jotka vaikuttavat. Saalismäärät, kalastuksessa käytetty venetyypit, kuljetukset, minkä kokoisissa erissä kuljetetaan ja kuinka pitkiä matkoja, selvittää Silvenius.

Silveniuksen mukaan koko tuotantoketju on periaatteessa huomioitu: kalastuksen ja kuljetustusten lisäksi myös pakkaukset ja jalostusprosessi.

Pyyntitavalla iso merkitys

Selvitykseen on valittu kalatuotteita niiden taloudellisen merkityksen perusteella ja toisaalta on haluttu myös selvittää, miten pyyntitapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen.

Esimerkiksi troolaamalla pyydetyn silakan fileen hiilijalanjälki on 1,3 (CO2-ekv/kg) kun taas rysällä silakkaa kalastettaessa vastaava luku on vain 0,4.

Sama ero näkyy muikussa: troolatun muikun hiilijalanjälki on 2,0, mutta nuotalla pyydetyn vain 0,8.

Luonnonkaloista on laskettu lisäksi verkolla pyydetyn ahvenfileen (2,5) ja kuhafileen (2,0) ilmastovaikutukset.

Uudet ja päivitetyt tiedot kalojen hiilijalanjäljistä antavat omalta osaltaan pontta myös maan hallituksen kotimaisen kalan edistämisohjelmalle(siirryt toiseen palveluun), jossa tavoitteena on, että jatkossa suomalaiset lisäisivät reippaasti kotimaisen kalan kulutusta.

Tällä hetkellä suomalaisten ostamasta kalasta alle 20 prosenttia on kotimaista.

Luonnonkalan tarjonta vaihtelee

Yhden liha-annoksen korvaaminen viikossa kala-annoksella pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin viidestä kuuteen prosenttia.

Tutkija Frans Silvenius suosittelee lämpimästi kotimaisen kalan syönnin lisäämistä, kunhan se perustuu kestävään kalastukseen.

– Kalasta on puhuttu aivan liian vähän, kun on mietitty, miten ruoan ilmastovaikutusta voidaan pienentää. Nyt meillä on kaloistakin luotettavat hiilijalanjälkiluvut, joiden perustetella kuluttajat voivat tehdä valintoja.

Kotimaisen luonnonkalan fileitä kaupan tiskissä.
Vaasassa maistuu Merenkurkusta pyydetty luonnonkala. Sitä saadaan päivittäin myyntiin, mutta saaliiden koot vaihtelevat paljon. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Vaikka vaasalaisesta Ruotsalan kalakaupasta kotimaista, läheltä pyydettyä luonnonkalaa löytyy kiitettävästi, silti luonnonkalan tie ruokapöytään on turhan mutkikas.

– Kysyntää olisi ajoittain enemmän kuin kalaa saadaan myyntiin, toteaa kauppias Reijo Ruotsala.

Ruotsala harjoittaa kalan tukku- ja vähittäiskauppaa.

Merellä luonnonkalasaaliit vaihtelevat liikaa, ja se tuo epävakautta kaupantekoon.

– Jos sää estää kalastamisen tai pyyntipaikalla pyörii hylje, silloin päivän saalis voi kalastajalla jäädä melkein nollaan eikä kalaa saada myyntiin asti.

Kirjolohi kirii

Kalaketjun kannalta luonnonkalaa vakaampaa on kasvatettu kala eli kotimainen kirjolohi ja norjalainen lohi.

– Norjalainen on ykkönen, sitä menee eniten päivän mittaan, toteaa myyjä Sonja Dahl.

Kasvatetun kalan ilmastovaikutus on kuitenkin suurempi kuin luonnonkalan.

Luonnonvarakeskuksessa on päivitetty myös Suomessa kasvatetun kirjolohifileen hiilijalanjälki ja vertailupohjaksi laskettu lisäksi Norjassa kasvatetun lohen luku.

Uudet luvut osoittavat, että kirjolohi on kirinyt lisää etumatkaa norjalaiseen loheen. Kirjolohifileen hiilijalanjälkiluku on 3,7 ja Norjan lohen fileen 4,6.

Kirjolohen hiilijalanjälkeä on onnistuttu pienentämään.

– Norjassa lohia ruokitaan suhteessa enemmän kuin Suomessa, rehun hyödyntämiskerroin on siellä huonompi ja myös rehun koostumus on erilainen, siellä käytetään enemmän soijatuotteita.

Lähde; YLE 19.11.2021