Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamisesta on hyväksytty valtioneuvoston istunnossa 29.10.2020. Voimaan tullessaan laki antaa kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Lain avulla voidaan puuttua entistä paremmin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin. Lain valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu.
Elintarvikemarkkinalain uudistuksen yhteydessä kansalliseen lakiin lisätään huhtikuussa 2019 hyväksytyt EU-direktiivin (kauppatapadirektiivin) edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot. Samalla säädetään niiden noudattamisen valvonnasta ja kieltojen rikkomisen seuraamuksista. Tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta. Lain taustalla olevalla direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden jo olemassa olevia kansallisia lakeja määrittelemällä suojelun vähimmäistaso koko EU:n alueelle.
– Nyt valtioneuvostossa hyväksytty elintarvikemarkkinalaki antaa meille järeät lainsäädännölliset keinot tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Lain yksi keskeisin tavoite onkin vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä. Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta. Hyviä kauppatapoja edistämällä vahvistamme myös markkinoiden tervettä toimintaa ja koko alkutuotannon kilpailukykyä toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Lakiehdotus kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön.
Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.
– Pidän erityisen tärkeänä sitä, että lailla voidaan puuttua epäterveisiin kauppatapoihin. Ne eivät kuulu sen enempää suomalaiseen kuin eurooppalaiseen ruokajärjestelmään. Samalla toteutamme hallitusohjelman tahtoa, kun velvoitamme lailla vahvan kantamaan entistä suurempaa vastuuta koko ruokajärjestelmän tasapainoisesta toiminnasta. Reiluilla pelisäännöillä toimivat markkinat ovat koko ruokajärjestelmän etu, ministeri Leppä muistuttaa.
Uuden elintarvikemarkkinalain soveltamisala on direktiiviä yksinkertaisempi, sillä kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee direktiivin mukaisesti myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.
Kansalliset säännöt poikkeavat peruutusten ja maksuaikojen osalta direktiivin säännöistä. 30 päivän enimmäissääntö koskee lähtökohtaisesti kaikkia maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Pilaantumattomien tuotteiden osalta sopimusosapuolet voivat kuitenkin sopia enintään 60 päivän maksuajasta.
Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu. Uusi laki kasvattaa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston tehtäviä. Uudistuksen jälkeen elintarvikemarkkinavaltuutettu voi antaa kiellettyyn menettelyyn liittyvän huomautuksen, julkisen varoituksen, kieltää menettelyn jatkamisen sekä hakea markkinaoikeudelta vaatimusten rikkomiseen liittyen seuraamusmaksujen määräämistä. Liikesalaisuuksien osalta kiellot ja seuraamukset määräytyvät kuitenkin liikesalaisuuslain mukaisesti ja valtuutettu voi avustaa liikesalaisuuden haltijaa tuomioistuimessa.
– Tämä hallituksen esitys merkitsee olennaista harppausta kohti EU-tasolla harmonisoitua elintarvikemarkkinalainsäädäntöä. Elintarvikemarkkinavaltuutetulle keskitettävät toimivaltuudet nopeuttavat ja selkeyttävät oikeudellista prosessia sekä mahdollistavat epäterveiden kauppatapojen kitkemisen nykyistä tehokkaammin. Valtuutetun laajentuvilla toimivaltuuksilla ja olennaisesti vahvistuvalla seuraamusjärjestelmällä voidaan myös nähdä olevan ennaltaehkäisevä vaikutus hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen ilmenemiseen. Elintarvikeketjun toimijoiden välisiä suhteita edistävä lakiehdotus voi myös parantaa kuluttajien asemaa sekä helpottaa uusien toimijoiden tuloa alalle, toteaa elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg.
Esitystä valmistelleessa työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Nykyinen elintarvikemarkkinalaki on ollut voimassa vuoden 2019 alusta.
Lähde; MMM 29.10.2020
