Kotimainen kala on tulevaisuuden ruokaa. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, terveellisyydestä ja lähiruoasta. Vaikka suomalaisten syömästä kalasta suurin osa on edelleen ulkomaista, kotimainen kala on kovassa nosteessa. Kalastuksen perinteisiä arvolajeja, kuten ahventa ja kuhaa, kysytään enemmän kuin niitä saadaan kauppoihin tarjolle. Niiden kalastusta on mahdollista kasvattaa maltillisesti, kalakantojen kestokyky huomioiden, mutta suurimmat kasvumahdollisuudet kotimaisen luonnonkalan kysyntään vastaamisessa ovat vajaasti hyödynnetyissä kalalajeissa.
Vajaasti hyödynnetyillä kaloilla tarkoitetaan sellaisia kalalajeja, joiden kannat kestäisivät nykyistä huomattavasti suurempaakin pyyntiä. Näitä ovat esimerkiksi särkikalat, kuore ja muikku. Lisäksi vajaasti hyödynnettyihin kaloihin voidaan lukea silakka, jonka noin 100 miljoonan kilon saaliista vain nelisen prosenttia tulee kotimaiseen ruokakäyttöön. Loput menevät eläinten rehuksi ja vientiin alhaisen lisäarvon tuotteina.
Kotimaisten kalojen noste näkyy siinä, että yhä useampi poimii ostoskoriinsa Järkisärkeä, Leppäsavukalaa ja muita kotimaisia kalatuotteita, ja kalanjalostajat ovatkin ilmoittaneet ostavansa kaiken särjen, jonka kalastajat saavat pyydettyä. Jotta särkeä, kuoretta ja muita kaloja saadaan enemmän tarjolle, tarvitaan kehittämis- ja investointitoimia koko kalan arvoketjuun. Niihin onkin luvassa tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston uuden ohjelmakauden alkaessa alkuvuodesta 2022.
Myös uudenlaisia kalatuotteita tarvitaan, ja särkikaloja, muikkua ja silakkaa onkin pian tulossa suomalaisten lautasille uusissa muodoissa. Taustalla on elintarvikealan yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Keväällä 2021 järjestetyssä haussa rahoitusta myönnettiin hankkeille, joiden tuloksena syntyy uusia kalatuotteita niin kotikokeille kuin suurkeittiöille sopivissa muodoissa. Yhteensä hankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. Avustuksen saajien joukossa on niin suuria elintarvikejalostajia kuin uudempiakin yrityksiäkin. Kotimaisen kalan käytön lisääminen tuokin lisää työpaikkoja kalatalouteen ja elintarviketeollisuuteen.
Kotimaisen kalan terveellisyys tunnetaan jo hyvin, ja tietoisuus myönteisistä ilmasto- ja ympäristövaikutuksistakin on kasvussa. Kalastus poistaa vesistöistä niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten rehevöitymistä. Särkikaloja kalastetaan paljon hoitokalastuksena, mutta siinä saaliit menevät usein kompostiin sen sijaan, että ne jalostettaisiin elintarvikkeiksi. Kotimaisen kalan hiilijalanjälki on myös pieni moneen muuhun eläinproteiiniin verrattuna. Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan jo yhden viikoittaisen liha-aterian vaihtaminen kalaan johtaisi hiilijalanjäljen pienenemiseen noin viidellä prosentilla. Kalan syönti siis todellakin kannattaa!
Lähde; Maa- ja metsätalousministeriön blogi / Saana Tarhanen 16.8.2021
