Valitse sivu

Kirjolohen mätiä viedään Japaniin pitkästä aikaa – suomalaisyritys teki miljoonakaupat

Sastamalalainen kalanjalostuskonserni Kalaneuvos Oy on tehnyt lähes miljoonan euron kaupat kotimaisesta kirjolohen mädistä japanilaisen kauppahuoneen Nichirei Fresh Incin kanssa.

Mätiä viedään Japaniin kaikkiaan noin 40 000 – 50 000 kiloa. Kalaneuvoksen omistava Hukkasen yrittäjäperhe omistaa myös mädin tuottavan Suomen suurimman kalankasvatusyrityksen, Ahvenanmaan Föglössä toimivan Nordic Trout Ab:n.

Japanilaisyrityksen omat työntekijät kävivät marraskuussa Ahvenanmaalla seuraamassa, että mädin valmistusprosessi tapahtuu japanilaisten toivomalla tavalla.

Japanilainen perinneherkku

Suomalainen kirjolohen mädin maku on japanilaisten mukaan hienostunutta, maukasta ja tuoksultaan puhdasta. Kirjolohen mäti toimitetaan suolattuina ja pakastettuina mätipusseina, joista käytetään Japanissa nimitystä sujiko.

Kalan mädin käytöllä on Japanissa pitkät perinteet, ja sitä säilötään eri tavoin. Sujiko on teknisesti yksi haastavimmista ja pisimmälle viety tapa säilöä mätiä.

– Sujiko on erityisen arvostettua kala-alan ammattilaisten keskuudessa, ja se on myös yhtiömme monen työntekijän suosikkiherkku, kertoo Nichirei Fresh Incin merellisten tuotteiden osaston päällikkö Shunji Murasawa Kalaneuvos Oy:n tiedotteen mukaan.

Maun, värin ja suutuntuman on oltava täydellistä. Jokainen mätipussi on erilainen. Teknikot säätävät päivittäin suolan määrää ja kypsymisaikaa riippuen kulloisenkin mädin rakenteesta.

– Sujiko on ollut tärkeässä roolissa meillä aina 1950-luvun alusta alkaen, jolloin aloimme lähettää mätiteknikkojamme eri puolille maailmaa, kertoo Murasawa tiedotteessa.

Suosittu tapa syödä sujikoa on Murasawan mukaan leikata siitä siivuja erilaisten riisiannosten päälle. Sujiko on myös suosittu snäksi, jota nautitaan japanilaisen riisiviinin, saken kanssa. Samaan tapaan Japanissa käytetään turskan suolattuja mätipusseja.

Suomalaisen mädin vienti takkuillut viime vuosina

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan kirjolohen mätiä tuotettiin vuonna 2019 elintarvikkeeksi noin 400 tonnia.

Kirjolohen mäti on muihin kotimaisiin mäteihin nähden suurikokoista. Sen suurin sesonki on jouluna. Sushibuumi on omalta osaltaan lisännyt kirjolohen mädin kulutusta.

Vielä 1980–90-luvuilla Suomesta vietiin suuria määriä kirjolohen mätiä varsinkin sujikona Japaniin. Esimerkiksi vuonna 1995 kirjolohen mätiä vietiin Japaniin 385 tonnia eli noin viiden miljoonan euron arvosta.

Japanissa suomalainen sujiko kilpaili markkinoista Alaskan punalohen mädistä tehdylle sujikolle. Vähitellen eurooppalaisesta sujikosta kehittyi oma tuotteensa.

Mätimarkkinat hiljenivät suomalaisilta suurten kalankasvatusmaiden rynniessä Japanin markkinoille 1990-luvun loppupuolella. Mätiä on kuitenkin vuosittain viety Suomesta Japaniin pienempiä määriä.

Kalan vientiä voisi kasvattaa

Kalaneuvos pitää nyt solmittua mätikauppaa merkittävänä päänavauksena Japanin markkinoille.

– Kauppa osoittaa, että Suomessa osataan kasvattaa ja käsitellä kirjolohta tiukkojen kansainvälisten laatuvaatimusten mukaisesti. Sopimus on vahva avaus jalosteviennin laajentamiseen, joka on ollut yksi viime vuonna valmistuneen 30 miljoonan euron tehdaslaajennuksemme tarkoitus, arvioi Kalaneuvoksen toimitusjohtaja Veijo Hukkanen.

Kalaneuvos-yhtiö vie kalaa muuallekin Aasiaan ja tänä vuonna suomalaista kirjolohta on myyty 20 miljoonalla eurolla muun muassa Baltiaan. Syynä tähän on toimitusjohtaja Hukkasen mukaan se, että kalaa ei ole mennyt kotimaisiin lounasravintoloihin.

Viime vuosituhannen suuriin mädin vientimääriin pääseminen edellyttäisi nykyistä isompaa kirjolohenkasvatusta. Se taas on Hukkasen mukaan sidoksissa kalankasvatusta sääteleviin ympäristölupiin, joita Suomessa on myönnetty kitsaasti Itämeren rehevöitymisen takia.

Lupapolitiikkaa voisi kalankasvatusalan mukaan höllentää, sillä silakasta ja kilohailista valmistetun Itämerirehun mukana merestä poistuu fosforia enemmän kuin kalankasvatuksesta palautuu mereen.

Lähde; YLE 3.12.2020