Suurin osa suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa. Kaksi kolmesta voisi lisätä varsinkin silakan ja hauen, mutta yli puolet myös särjen syöntiä. Nämä tiedot ilmenevät Yle Luonnon Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Kiinnostus kotimaiseen kalaan ei yllätä kalatilastojen parissa työskentelevää erikoistutkija Jari Setälää Luonnonvarakeskuksesta.
– Lähikalabuumi on ollut koko ajan päällä, suomalaiset haluaisivat syödä kotimaista kalaa. Tämä on tullut toistuvasti esille erilaisissa tutkimuksissa.

Kiinnostus kalansyönnin lisäämiseen on lupaavaa, sillä maapallon ilmaston lämpeneminen, vesistöjen rehevöityminen ja terveyssyyt pakottavat etsimään uudenlaisia ravitsemusratkaisuja.
Luonnonvarakeskuksen RuokaMinimi-hankkeessa on laskettu, että jos nykyisestä ruokavaliosta siirryttäisiin kalaruokavalioon, ilmastokuormitus ruoan osalta putoaisi 30 prosenttia. Myös tuoreessa Pro Kala ry:n teettämässä kuluttajatutkimuksessa havaittiin, että monet haluavat vähentää punaisen lihan syöntiä tai kiinnittää enemmän huomiota syömänsä ruoan alkuperään. Lisäksi reilusti yli puolet vastaajista mielsi kalan syömisen ilmastoteoksi.

Jokainen syöty kala poistaa Itämerestä rehevöittäviä ravinteita. Ravinnoksi kelpaavaa kalaa olisi vesistöissämme tarjolla miljoonia kiloja, särkien ja lahnojen kohdalla puhutaan jopa kymmenien miljoonien kilojen potentiaalista.

Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä näkee, että olemme jo keskellä ruokamurrosta, koska nykyiset ruokajärjestelmät eivät ole kestäviä.
– Kun hyönteisten käyttö ruuaksi laillistettiin pari vuotta sitten, niin samalla nauratti, että silakkaa on tarjolla niin paljon kuin ihmiset vaan jaksavat syödä, mutta se ei kelpaa. Sen sijaan sirkat ja madot kelpaavat.

Hyönteisvallankumousta ei kuitenkaan ikinä tullut, eikä sen paremmin silakkavallankumoustakaan, vaikka sitä on odotettu jo monta vuotta.

Tilastot puhuvat lahjomatonta kieltä: suomalainen syö norjalaista kasvatettua lohta 3,5 kiloa vuodessa, silakkaa vaivaiset 300 grammaa, vaikka sitä riittäisi lautasillemme 25 kiloa vuodessa. Valmiina fileinä laskettua tietenkin, kuten nykykuluttaja kalansa haluaa.

Norjan lohi dominoi siis edelleen, niin kuin se on tehnyt 1990-luvulta lähtien. Kotimaisen villikalan osuus on puolestaan pienentynyt, vaikka sitä haluttaisiin syödä enemmän.

Onko muutos vihdoin näkyvissä?

Saatavuus parantunut, mutta uudet tuotteet odottavat löytäjäänsä

Yle Luonnon kyselyyn vastanneet ilmoittivat, että suurin syy kalan syönnin vähäisyyteen on hinta, toiseksi suurin saatavuus. Vaikka saatavuus koetaan esteeksi, on viitteitä paremmasta.

Saatavuuden parantamiseksi on tehty paljon työtä viimeisen kymmenen vuoden aikana aina maan hallituksesta lähtien. Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja viime vuosina erityisesti John Nurmisen säätiön Lähikalahanke ovat panostaneet koko ketjuun kalastajista kauppoihin ja valmiiden tuotteiden saatavuuteen.

Kehitystyö on kohdistettu erityisesti särkikaloihin, sillä niitä olisi vesistöissämme kymmeniä miljoonia kiloja hyödynnettäväksi. Nyt särkikaloja on vihdoin helposti käytettävässä muodossa: niitä löytyy kaupoista jo valmiina kalapuikkoina, pihveinä, purkitettuna ja lahnajauhelihana.

Särjen ja lahnan kulutus kasvussa

Särkikalojen tuotteistaminen näkyy myös kulutuksen huimana kasvuna. Viime vuonna särkikaloja käytettiin ihmisravinnoksi jopa 800 tonnia, kun vuosikymmenen alussa sitä kului vain joitain kymmeniä tonneja. Silloin lukuihin vaikutti myös se, että särkeä vietiin ulkomaille, muun muassa Venäjälle.

Siellä, kuten Baltian maissa, särkeä syödään vielä. Opitut tavat ja ruokakulttuuri määräävät kalan kulutustamme enemmän kuin ymmärrämmekään. Särkeä syötiin meilläkin sotien jälkeen 60-luvulle asti, lahnalla herkuteltiin vielä 80-luvulla. Sitten ne unohdettiin. Nyt näyttää siltä, että nämä kalat on keksitty – ja onneksi myös löydetty – uudestaan. Myös Ylen kyselyssä näkyi kiinnostus särkeä kohtaan: yli puolet vastasi, että voisi lisätä särjen kulutustaan.

Kalan myynti kasvoi yli odotusten

Vähittäiskauppojen myyntiluvut kalojen kohdalla ovat lupaavia. Kysyimme S- ja K-ryhmältä sekä Lidliltä, nappaako kuluttaja kalan koriinsa entistä useammin.

Näin suuri yhtäkkinen kokonaisen tuoteryhmän myynnin kasvu on ennennäkemätön ilmiö suomalaisessa ruokakaupassa.
Sekä S- että K-ryhmä ja Lidl ovat satsanneet kotimaiseen kalaan: tarjontaa on lisätty ja tuotteita kohdistettu erilaisille kuluttajaryhmille. Sekä S- että K-ryhmä ovat myös kampanjoineet kalan puolesta.

S-ryhmän kampanja alkoi viime keväänä ja sen vaikutus yllätti täysin. Vähittäiskaupan valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan tuoreen kalan myyntimäärät nousivat välittömästi 20 prosenttia. Myynnit ovat siitä lähtien myös pysyneet samalla tasolla.

– Näin suuri yhtäkkinen kokonaisen tuoteryhmän myynnin kasvu on ennennäkemätön ilmiö suomalaisessa ruokakaupassa.

Myös K-ryhmässä kalan myynti on kasvanut tasaisesti usean vuoden ajan, mutta siellä tarjontaa on ollut enemmän jo vuosien ajan. K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungarin mukaan Norjan lohi johtaa edelleen omassa sarjassaan, mutta muutakin kalaa ostetaan jo monipuolisemmin, ja kotimaisen kalan menekki on kasvanut paremmin kuin norjalaisen lohen. Yksittäisistä tuotteista esimerkiksi saaristolaispihvit ovat löytäneet ostajansa.

Valmiiksi paistetut silakkapihvit olivat lokakuun hittituote.

Myös Lidlissä villikala käy kaupaksi sekä tuoreena että jalosteena, ja ongelmia on pikemminkin villikalan saatavuudessa. Saatavuuden haasteisiin Lidlissä on reagoitu ottamalla villikalaa myyntiin erinä. Valikoimista löytyy silakkaa niin raakoina fileinä kuin valmiiksi paistettuina pihveinäkin.

Silakkasaaliista riittäisikin ihmisravinnoksi nykyistä paljon suurempi määrä, sillä siitä menee eläinrehuksi jopa 97 prosenttia.

Silakassa on potentiaalia myös kuluttajien mielestä. Jopa kaksi kolmesta Ylen kyselyyn osallistuneista vastasi, että voisi lisätä juuri silakan kulutustaan. Haukeen suhtauduttiin lähes yhtä suopeasti.

Saaristolaispihvit, sushi ja valmiit fileet tulevaisuuden ostoskorissa

Jotta käsillä oleva lupaava muutos kiihtyisi edelleen, uusia tuotteita pitää kehittää edelleen – ja kuluttajien pitää löytää ne.

Halpuus ja vastuullisuus yhdistyvät juuri Lähikalahankkeessa kehitetyissä tuotteissa, sellaisten tuotteiden kysynnän ennustetaan kasvavan.

Kuluttajatutkimuksissa on havaittu, että ravinnolta halutaan myös hyvä oloa. Kala vastaa tähän: se on terveellistä ja jättää herkuttelijalle kevyen olon.

K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar peräänkuuluttaa uusia helppoja tapoja kalan kulutukseen. Kun aikaa ruuanlaittoon on vähän, valmiiksi perattu, fileoitu kala valitaan jo nyt usein – asiakaskyselyjen mukaan tulevaisuudessa entistä useammin.

Myös laadukkaat valmisruuat, pakasteet ja heti syötävät tuotteet kuten sushi ovat enemmän kuin tervetulleita. Lisäksi tarvitaan myös sekä nopeita, halpoja vaihtoehtoja että luksustuotteita: kuhat ja muut kalliit herkut löytyvät useimmiten juhlapöydistä, kalapuikon kaltaiset tuotteet arkikiireiden keskeltä.

Lähde; YLE / Pirjo Koskinen