Kotimaiselle kalalle etsitään uusia käyttötapoja, jotta pienet kalat eivät joutuisi jätteeksi tai rehuksi.
Kotimaisesta pienestä kalasta voidaan jo lähitulevaisuudessa saada huomattavasti nykyistä suurempia tuloja. Tätä mieltä ovat alan kehityshankkeessa mukana olevat tutkijat.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä on esimerkiksi kehitetty menetelmä, jolla kokonaisista särjistä ja silakoista voidaan tehdä puolivalmista kalatuotetta, eräänlaista nyhtökalaa.
VTT:n erikoistutkija Kaisu Honkapää kertoo, että sivusaaliina saadut pienet kalat voitaisiin näin hyödyntää elintarvikkeiksi sen sijaan, että ne menevät eläinrehuksi.
”Se avaa ihan uuden kalaresurssin.”
Honkapää kertoo, että VTT:n tutkimuksessa huomattiin, että kalojen suolistobakteerit eivät muodostuneet ongelmaksi, kun tuoreet kalat kypsensi oikealla tavalla. Kun kalamassaan lisäsi herneproteiinia, siitä sai käyttökelpoisen puolivalmiin tuotteen.
”Nyt jatkamme sen kehittelyä sen verran pitkälle, että teollisuus kiinnostuisi. Ihmisten suhtautuminen on ollut hämmentävän innostunutta.”
Honkapää uskoo, että tuote voi olla kaupoissa jo varsin pian.
”En näe estettä markkinoille saamiseksi muutaman vuoden sisällä.”
Raaka-aineesta ei ole pulaa. Silakkaa kalastettiin kaupallisiin tarkoituksiin vuonna 2017 noin 134 miljoonaa kiloa. Tästä vain kolme prosenttia käytetään kotimaassa elintarvikkeeksi. Särkeä puolestaan menee hukkaan vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat puolestaan ovat löytäneet silakan, kuoreen, lahnan ja ahvenen mädeistä paljon hyviä rasvahappoja sekä korkeita D-vitamiinipitoisuuksia.
Tutkija Sari Mäkinen kertoo, että tammikuussa kala-alan yrittäjille järjestetyssä silakkatyöpajassa kävi ilmi, että tekniikka mädin talteen otteen on olemassa ja kalanjalostajatkin olisivat kiinnostuneet käyttämään silakan mätiä enemmän.
”Varmasti sopivalla markkinoinnilla ja tuotekehityksellä on mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan.”
Eivätkä mahdollisuudet jää nyhtökalaan ja mätiin. Tutkimuksissa on havaittu pienten kalojen hyvät mahdollisuudet kalaöljyjen ja kalapohjaisen gelatiinin raaka-aineena.
Gelatiinista on valmistettu esimerkiksi läpinäkyviä kalvoja, joita voitaisiin Mäkisen mukaan hyödyntää vaikkapa kalaöljykapseleiden valmistuksessa.
Lähde; Kauppalehti 7.2.2019