Suomalainen ruokajärjestelmä on poikkeuksellisen kovassa murroksessa. Koko ruokaketjun on varauduttava merkittäviin muutoksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Edessä oleva toimintaympäristön kiihtyvä muutos korostaa entisestään kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä ja uusia keinoja, joilla turvallisesti ja vastuullisesti tuotetusta ruoasta tehdään menestystuote kotimaassa ja kansainvälisesti. Hallitusohjelman mukaisen Yhteisen ruokapöydän ensimmäinen tehtävä on ollut koota yhteen ruokajärjestelmän eri toimijoiden näkemys tulevasta.
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtajan Reijo Karhisen mukaan yhteisen näkemyksen löytyminen suunnasta, johon toimintaympäristömme on kulkemassa, on merkittävä virstanpylväs jatkaessamme yhteisen strategian rakentamista koko suomalaiselle ruokajärjestelmälle.
– Ruokajärjestelmässä ei ole toista ilman toista. Siksi yhteistyö on ainut vaihtoehto menestyksen tiellä. Tarvitsemme ruokaketjuun moniäänistä, rakentavaa ja arvostavaa keskustelua. Reilut puoli vuotta jatkunut Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työskentely osoittaakin, että se on myös mahdollista. Olen entistä luottavaisempi sen suhteen, että ruokajärjestelmämme osapuolet pystyvät löytämään yhteisen näkemyksen siitä, miten puhtaasti, turvallisesti ja vastuullisesti tuotetusta ruoasta tehdään menestystuote kotimaassa ja ympäri maailmaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää alan tahtoa tehdä yhteistyötä merkittävänä.
– Yhteinen ruokapöytä edustaa järeää koko ruokajärjestelmän asiantuntemusta. On ollut todella hienoa havaita, kuinka lyhyessäkin ajassa on edetty kohti yhteistä tahtotilaa, josta tulevaisuuskuva on hieno osoitus.
Yhteisen ruokapöydän luomassa tulevaisuuskuvassa muutoksia käydään läpi tiivistetysti 10 näkökulmasta. Foorumin näkemysten mukaan ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyden huomioinnista muodostuu tulevaisuudessa koko kehittämisen ja toiminnan perusta.
– Ruokajärjestelmältä edellytetään kokonaiskestävyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä palautumis- ja sopeutumiskykyä. Vastuullinen ja kestävä ruokajärjestelmä huomioi ihmisten, ympäristön ja taloudellisen hyvinvoinnin. Ilmastotoimet, kiertotalous, resurssiviisaus ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat tulevaisuudessa vahvasti sisällä ruokaketjun kaikissa osissa, Karhinen uskoo.
Tuotantolähtöisyydestä siirrytään kohti kysyntälähtöisyyttä. Keskustelufoorumin mukaan kuluttajien valinnat ohjaavat ruokaketjun kaikkien osien valintoja. Yhteinen ruokapöytä arvioi, että samalla vastuullisesti tuotetun suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostus sekä arvonlisä kasvavat ja ruuantuotannon korkean omavaraisuuden merkitys nousee.
Koko ruokaketju hyödyntää dataa
Foorumi uskoo, että koronan seurauksena ruokajärjestelmä on tehnyt valtavan digiloikan. Uusien teknologioiden ja digitalisaation kehitys haastaa myös suomalaista ruokajärjestelmää uudistumaan jatkossa yhä nopeammin samalla, kun se siirtyy vahvasti datatalouteen. Ruokaketjun eri osissa tuotettua, kerättyä sekä talletettua tietoa jaetaan ja hyödynnetään tulevaisuudessa laaja-alaisesti.
Myös ruoan proteiininlähteet monipuolistuvat, muun muassa kalan ja kasvipohjaisten proteiinien käyttö lisääntyy. Keskustelufoorumi uskookin, että ihmisten terveellisyyshakuinen elämäntapa ja ruoan kansanterveydellinen merkitys huomioidaan ruoantuotannon painotuksissa ja poliittisessa päätöksenteossa.
– Globaali ilmastonmuutos ja viljelykuntoisen maa-alan vähentyminen korostavat Suomen vahvuuksia ruuantuotannossa. Ruuan turvallisuudesta ja vastuullisuudesta tulee entistä vahvemmin myös kilpailuvaltteja maailmalla. Tavoite on kasvattaa koko elintarvikeketjun arvonlisää, ministeri Leppä muistuttaa.
Tämän lisäksi veden merkitys kasvaa. Puhdas vesi ja sen saatavuus luovat kilpailukykyä suomalaiselle ruokaketjulle sekä globaalia kysyntää vedelle.
Keskustelufoorumi koostuu 18:sta suomalaisen ja yhteiskunnan ja ruokajärjestelmän vaikuttajasta. Foorumin puheenjohtajana toimii vuorineuvos Reijo Karhinen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä toisena varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
TULEVAISUUSKUVA 2030 – Millainen on Suomen ruokajärjestelmän toimijoiden toimintaympäristö 2030?
1. Ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyden huomioinnista on muodostunut sen kehittämisen ja toiminnan perusta. Ruokajärjestelmältä edellytetään kokonaiskestävyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä palautumis- ja sopeutumiskykyä. Vastuullinen ja kestävä ruokajärjestelmä huomioi ihmisten, ympäristön ja taloudellisen hyvinvoinnin. Ilmastotoimet, kiertotalous, resurssiviisaus ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat sisällä ruokaketjun kaikissa osissa.
2. Tuotantolähtöisyydestä on siirrytty selkeästi kohti kysyntälähtöisyyttä. Kuluttajien valinnat ohjaavat ruokaketjun kaikkien osien valintoja. Muutoksen taustalla ovat kuluttajien korostuneet arvopohjaiset valinnat, halu yksilöllisiin ravitsemusratkaisuihin, digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet, ikärakenteen muutos ja kuluttajaryhmien monimuotoistuminen yleensä sekä polarisoitumisen kasvu. Myös pitkävaikutteiset muutokset taloudellisessa tilanteessa näkyvät kuluttajien valinnoissa useita vuosia.
3. Vastuullisesti tuotetun suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostus sekä arvonlisä on kasvanut. Ruokatuotannon korkean omavaraisuuden merkitys tunnustetaan laajasti keskeisenä osana huoltovarmuutta. Epävarmuus ruoantuotannon työntekijöiden saatavuudesta on lisääntynyt.
4. Ruokajärjestelmä on siirtynyt vahvasti datatalouteen. Ruokaketjun eri osissa tuotettua, kerättyä sekä talletettua tietoa jaetaan ja hyödynnetään laaja- alaisesti. Data on yhä tärkeämpi omaisuus, jota monet yritykset myyvät.
5. Uusien teknologioiden ja digitalisaation nopea globaali kehitys on haastanut myös Suomen ruokajärjestelmää uudistumaan. Uudet innovaatiot ovat mahdollistaneet uusia tapoja tuottaa, hankkia ja valmistaa ruokaa. Uusilla teknologisilla ratkaisuilla tuotettu ravinto on osa hyväksyttyä ruokatarjontaa.
6. Ruoan proteiininlähteet ovat monipuolistuneet: kalan ja kasvipohjaisten proteiinien käyttö on lisääntynyt. Ihmisten terveellisyyshakuinen elämäntapa ja ruoan kansanterveydellinen merkitys huomioidaan ruoantuotannon painotuksissa ja poliittisessa päätöksenteossa.
7. Globaalisti ruoan kysyntä on kasvanut merkittävästi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja viljelykuntoisen maa-alan vähentyessä ruoantuotanto on rajautunut suppeammalle alueelle ja ruoan turvallisuudesta sekä ilmastoystävällisyydestä on muodostunut globaali kilpailutekijä.
8. Veden merkitys on kasvanut. Puhdas vesi ja sen saatavuus luovat kilpailukykyä suomalaiselle ruokaketjulle sekä globaalia kysyntää vedelle.
9. Ruoan jakelukanavat ovat asiakaslähtöisesti monimuotoistuneet ja monipuolistuneet. Päivittäistavarakauppa säilyy vahvana ja kehittyy edelleen, samalla verkkokaupan ja foodservicen merkitys on kasvanut. Kuluttajat ovat aktiivisia toimijoita osana jakeluketjua. Ravintola-sektori on nousemassa vahvaan kasvuun, sillä ulkona syömisen ja take-awayn kasvun megatrendi jatkuu vahvana.
10. Suomalaisen elintarvikeketjun rakennemuutos on edennyt merkittävästi. Koko ruokaketjun kilpailukyky parantuu yhdistymisten, kansainvälistymisen, tehostamisen ja erikoistumisen kautta.
Lähde; MMM 16.6.2020