Lohentuotannon lasku on nostanut hintoja tuntuvasti, ja Ukrainan sota nostaa hintoja edelleen. Tutkija muistuttaa, että hinnan ennustaminen on vaikeaa, mutta takavuosien alehintoihin tuskin palataan.

Lahtelaisen Salpausselän Kalan tuotantotiloissa käy myllerrys, kun uutta tuotantokeittiötä ja fileeraamoa rakennetaan käyttökuntoon. Koronan keskellä kalakauppa kävi niin vilkkaasti, että neljännesmiljoonan satsaus nähtiin kannattavana.

– Korona-aikana lohen hinta kävi todella alhaalla. Totesimme, että olisi potentiaalia laajentaa ja iskeä tuorekalamarkkinoille. Samaan aikaan kaupan puolelta tuli halu saada kotimaisen ja ulkomaisen kalan jalosteita markkinoille, taustoittaa toimitusjohtaja Jari Järvinen.

Korona-aikana lohen menekki ravintoloihin tyssäsi lähes täysin. Päivittäistavarakaupassa sen sijaan myynti kasvoi, kuten muiden elintarvikkeiden kohdalla. Kun tilanne alkoi tasaantua, oli uusi hintapiikki jo ovella.

Lohitäitä ja inflaatiosokki

Norjan merilohi on ollut suomalaisen kalankulutuksen peruskivi jo vuosia, pitkälti halvan hintansa vuoksi. Se on ollut kauppojen sisäänvetotuote kahvin ja alennusoluen ohella. Lohen hinta maailmanmarkkinoilla on kuitenkin hissukseen kohonnut jopa ennätyskorkealle, koska kysyntä on tarjontaa suurempaa. Suurimmassa tuottajamaassa Norjassa lohenkasvatuslaitoksilla on ollut tuotanto-ongelmia, syynä kaloissa loisiva lohitäi.

Lisää nousupainetta on, koska Ukrainan sota nostaa tuotantokustannuksia ja kiihdyttää inflaatiota. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija muistuttaa, että lohen hinta heilahtelee herkästi, ja ennustaminen on vaikeaa. Hän uskoo silti, että takavuosien ale-hintoihin tuskin on paluuta. Varsinkaan, kun keskeiset lohentuottajat ovat Luken asiantuntijan mukaan myyneet pakastevarastonsakin tyhjiksi.

– Oma näkemykseni on, että suhteellisen korkealla hintatasolla pysytään lähivuodet. Meidän kotimaisen tuotannon kannalta on hyvä asia se, että hinnat eivät ole liian alhaisella tasolla. Silloin kysyntä siirtyy kalatuotteiden sisällä kalliimmista edullisempiin, kuten silakkaan, muikkuun ja kotimaiseen kirjoloheen, erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Merilohi vaihtunee kirjoloheen ja järvikalaan

Kun lohen hintalapussa numerot suurenevat, kulutus laskee. Se on nähty myös lahtelaisjalostamossa, jossa merilohen myynti on vähentynyt murto-osaan. Uutta tulovirtaa etsitään järvikalasta.

Kotimaisen kirjolohen tuotanto kasvaa. Vireillä on useita investointeja uusiin kalanviljelylaitoksiin niin merialueilla kuin sisämaassakin. Kotimainen kalanviljely hyötyy merilohen hinnannoususta.

Yksi lääke on myös jalostusasteen nostaminen, kuten lahtelaisfirma tekee.

– Kotimaisen järvikalan ja kotimaisen kirjolohen uudelleentulo markkinoille ja sen kysynnän kasvu ovat antaneet meille uskoa siihen, että jalosteita kannattaa tehdä, niin kotimaisesta kuin ulkomaisestakin kalasta, Salpausselän Kalan Järvinen pohtii.

Jalostusasteen nostamisella yritys saa paremman katteen tuotteilleen, ja samalla myös hävikki pienenee.

– Pystymme hyödyntämään paremmin lohen sivuvirtoja, eli koko kala ruodot mukaan lukien pitäisi saada tulevaisuudessa käytettyä, Järvinen summaa.

Lähde: SAKL / Yle 13.4.2022