Elintarviketeollisuudelle vuosi 2022 merkitsi kustannusten ripeää nousua, mikä johti lopulta kannattavuuskriisiin. Elintarviketeollisuusliiton tuoreen talouskatsauksen mukaan tämän vuoden edelleen epävarmat näkymät haittaavat yrityksissä tulevaisuuden suunnittelua. Kustannuspaineet helpottunevat vasta loppuvuodesta tai vuoden 2024 puolella.
Vuonna 2022 ruokia ja juomia jalostavien yritysten käyttämien tuotantopanosten kustannukset nousivat kauttaaltaan keskimäärin 22 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Samaan aikaan tuottajahinnat, joilla tarkoitetaan sitä hintaa, jonka tuottaja saa tuotteelleen myydessään sen eteenpäin, nousivat keskimäärin 16 prosenttia.
– Kustannuskriisi jatkuu elintarviketeollisuudessa eikä pahinta ole vielä nähty kaikkien yritysten kohdalla, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo.
Elintarvikkeiden kysyntä kohdistuu nyt edullisimpiin tuotteisiin. Kuluttajat ovat tänä vuonna vielä enemmän hintavetoisia kuin viime vuonna, ja samaan aikaan edullisia tuontituotteita tulee lisää markkinoille kaupan omien merkkien kautta.
Elintarvikeviennin kilohinta kasvoi
Elintarvikkeiden vienti kasvoi vuonna 2022 hintojen nousun myötä 2,2 miljardiin euroon. Maitotalous on edelleen suurin vientituoteryhmä, joka kattaa neljänneksen Suomen ruokaviennistä. Tärkein kohdemarkkina suomalaisille elintarvikkeille on EU-alue.
Viiden suurimman vientimaan tarkastelussa viennin kilohinta kasvoi merkittävästi viime vuonna. Suurimpaan vientimaahan Ruotsiin viedyn kilon hinta nousi 1,50 eurosta 2 euroon. Viroon vietiin vastaavasti 1,5 euron kilohinnalla.
Kiinan markkinoille menevien tuotteiden kilohinta nousi 2 eurosta 2,50 euroon kilolta. Saksaan puolestaan vietiin enemmän edullisempia tuotteita ja sinne kilohinnan nousu oli 0,40 eurosta 0,80 euroon. Ranskaan vienti lähes kaksinkertaistui vuonna 2022 ja samalla kilohinta nousi 2,60 eurosta jopa 5,70 euroon.
Vienti vahvistaa koko ruokaketjua
Suomalainen ruokaketju kasvaa ja vahvistuu elintarvikeviennin avulla. Vienti parantaa kotimaisen tuotannon kannattavuutta monin tavoin: tarjoamalla uusia myyntikanavia rajallisesti kasvavien kotimaan markkinoiden rinnalle sekä antamalla yrityksille mahdollisuuden lisätä kapasiteetin käyttöastettaan, löytää korkeamman hintatason markkinoita ja kehittää tuotteita uusien kuluttajatarpeiden tyydyttämiseksi.
Vienti vahvistaa kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä, mistä seuraa parempia mahdollisuuksia korvata tuontia suomalaisilla tuotteilla, vahvistaa maamme kauppatasetta ja lisätä työpaikkoja Suomeen.
Toimivat kotimarkkinat ovat viennin kasvattamisen edellytys. Omalla elintarviketuotannolla huolehdimme suomalaisten ruoantarpeesta, vaikutamme parhaiten tuotantotapoihin, varmistamme tuotantoketjun läpinäkyvyyden emmekä ulkoista ympäristövaikutuksia muualle, esimerkiksi kuivuudesta kärsiville alueille.
Suomessa joka kuudes euro tulee elintarviketeollisuuteen vientimarkkinoilta. Tanskassa vastaavasti joka toinen euro ja Ruotsissa joka kolmas.
– Viennin kasvussa näkyy elintarvikeyritystemme ja vientiä edistävien toimijoiden määrätietoinen työ uusien markkinoiden etsimisessä. Suomalaisen elintarvikeviennin vahvuuksia ovat tuotannon jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, kestävät tuotantotavat sekä elintarviketurvallisuus, toimialapäällikkö Marika Säynevirta korostaa.
Vientiin lähteminen on elintarvikeyritykselle investointi
Elintarviketeollisuus kärsii kannattavuusvajeesta, joka vaikeuttaa investointeja uuteen tuotantoon ja vientiin. Elintarvikevienti ei moninkertaistu, jos jalostava ruokateollisuutemme ei ole kannattava eikä sen toimintaympäristö ole kunnossa kotimaassa.
Julkisen vallan pitkäjänteiset panostukset elintarvikkeiden vientityön tukemiseen ovat tärkeitä erityisesti pk-yrityksille toimintaympäristön kehittämiseksi.
Kun kotipesä on kunnossa, yrityksille luodaan hyvät lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle ja investoinneille vientitoimintaan. Säädösympäristön on oltava ennakoitavaa, jotta toimintaympäristö rohkaisee yrityksiä uusiin innovaatioihin ja investointeihin sekä kannustaa vientiin.
– Poliitikkojen on unohdettava puheet esimerkiksi ruokaverosta, joka heikentäisi suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä. Sen sijaan tuleva hallitus voi ruoka-alan kasvuohjelmalla vahvistaa elintarvikeyritysten kasvu- ja vientikykyä. Näin vienti mahdollistaa ruuan paremman omavaraisuuden kriisien koittaessa, yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus muistuttaa.
Lähde; ETL 7.3.2023
