Suuri osa suomalaisten ravinnosta saamasta D-vitamiinista tulee kalasta. Lajista riippuen määrät voivat kuitenkin vaihdella suurestikin.
THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä selviää, kuinka monta mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia on sadassa grammassa mitäkin kalaa.
Runsaasti D-vitamiinia saa esimerkiksi kuhasta (24,6 µg/100 g), siiasta ja silakasta. Myös lahna ja muikku ovat varsin D-vitamiinipitoisia. Sen sijaan esimerkiksi hauessa D-vitamiinia on vähänlaisesti, vain 3,2 mikrogrammaa voissa paistettuna.
Pakastealtaalla käyvä D-vitamiinin kalastelija saattaa niin ikään pettyä, sillä esimerkiksi pakasteseitissä on D-vitamiinia enimmillään 1,8 µg/100 g. Samoin uunissa paistetuissa, lohesta tehdyissä kalapuikoissa D-vitamiinipitoisuus on enimmillään 4,9 µg/100 g. Teollisissa ja pannulla paistetuissa kalapuikoissa Fineli ilmoittaa D-vitamiinipitoisuudeksi 1,0 µg/100 g. Teollisissa kalapyöryköissä luku on 2,1.
Kalalajit ovat järjestyksessä alla olevassa taulukossa sen mukaan, mikä Finelin tietokannan perusteella on kunkin lajin korkein mahdollinen D-vitamiinipitoisuus: samankin kalalajin D-vitamiinipitoisuus vaihtelee sen mukaan, miten se valmistetaan.
Esimerkiksi 100 gramman annoksessa lohta tai kirjolohta on keitettynä ja suolattomana taulukossa mainitut 10,2 mikrogrammaa D-vitamiinia, mutta paistetussa lohifileessä vastaavasti 8,7 grammaa. Jälkimmäisessä muodossa syöty lohi onkin D-vitamiinipitoisuudeltaan alhaisempi kuin taulukossa nyt lohta alempana näkyvät särki ja ahven.
Kalalajien D-vitamiinipitoisuudet
| Kalalaji | µg/100 grammaa |
| Ankerias | 25,6 |
| Kuha | 24,6 |
| Siika (paistettu, ei korppujauhoja) | 24,2 |
| Silakka (filee) | 19,5 |
| Lahna | 14,0 |
| Muikku (paistettu) | 13,4 |
| Lohi tai kirjolohi (keitetty, suolaton) | 10,2 |
| Särki | 10,0 |
| Pangasius eli haimonni (filee, uunissa paistettu) | 9,4 |
| Ahven (paistettu, ei korppujauhoja) | 8,9 |
| Tonnikala (paistettu) | 8,2 |
| Turska (uunissa paistettu, suolaa) | 8,1 |
| Tilapia (uunissa paistettu) | 3,7 |
| Hauki (paistettu voissa, ei korppujauhoja) | 3,2 |
| Taimen | 2,1 |
Lähde: Fineli



