Suuri osa suomalaisten ravinnosta saamasta D-vitamiinista tulee kalasta. Lajista riippuen määrät voivat kuitenkin vaihdella suurestikin.

THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä selviää, kuinka monta mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia on sadassa grammassa mitäkin kalaa.

Runsaasti D-vitamiinia saa esimerkiksi kuhasta (24,6 µg/100 g), siiasta ja silakasta. Myös lahna ja muikku ovat varsin D-vitamiinipitoisia. Sen sijaan esimerkiksi hauessa D-vitamiinia on vähänlaisesti, vain 3,2 mikrogrammaa voissa paistettuna.

Pakastealtaalla käyvä D-vitamiinin kalastelija saattaa niin ikään pettyä, sillä esimerkiksi pakasteseitissä on D-vitamiinia enimmillään 1,8 µg/100 g. Samoin uunissa paistetuissa, lohesta tehdyissä kalapuikoissa D-vitamiinipitoisuus on enimmillään 4,9 µg/100 g. Teollisissa ja pannulla paistetuissa kalapuikoissa Fineli ilmoittaa D-vitamiinipitoisuudeksi 1,0 µg/100 g. Teollisissa kalapyöryköissä luku on 2,1.

Kalalajit ovat järjestyksessä alla olevassa taulukossa sen mukaan, mikä Finelin tietokannan perusteella on kunkin lajin korkein mahdollinen D-vitamiinipitoisuus: samankin kalalajin D-vitamiinipitoisuus vaihtelee sen mukaan, miten se valmistetaan.

Esimerkiksi 100 gramman annoksessa lohta tai kirjolohta on keitettynä ja suolattomana taulukossa mainitut 10,2 mikrogrammaa D-vitamiinia, mutta paistetussa lohifileessä vastaavasti 8,7 grammaa. Jälkimmäisessä muodossa syöty lohi onkin D-vitamiinipitoisuudeltaan alhaisempi kuin taulukossa nyt lohta alempana näkyvät särki ja ahven.

Kalalajien D-vitamiinipitoisuudet

Kalalaji µg/100 grammaa
Ankerias 25,6
Kuha 24,6
Siika (paistettu, ei korppujauhoja) 24,2
Silakka (filee) 19,5
Lahna 14,0
Muikku (paistettu) 13,4
Lohi tai kirjolohi (keitetty, suolaton) 10,2
Särki 10,0
Pangasius eli haimonni (filee, uunissa paistettu) 9,4
Ahven (paistettu, ei korppujauhoja) 8,9
Tonnikala (paistettu) 8,2
Turska (uunissa paistettu, suolaa) 8,1
Tilapia (uunissa paistettu) 3,7
Hauki (paistettu voissa, ei korppujauhoja) 3,2
Taimen 2,1

Lähde: Fineli