Suomalainen kalankasvatus on tehnyt erinomaista työtä ympäristön näkökulmasta, sillä kahden viime vuosikymmen aikana ravinnekuormitus on alentunut noin 70 prosenttia. Kalankasvatuksen osuus on enää noin prosentin Itämeren koko ravinnekuormasta, kertoo MMM:n neuvotteleva virkamies Timo Halonen.

Itämeri on matala ja herkkä sisämeri, jonka keskeinen ongelma on rehevöityminen. Kestävällä kalastamisella on mahdollista ottaa talteen mereen päätyneitä ravinteita. Kalastus poistaa Suomen vesistöstä yli 800 000 kiloa fosforia ja 4,5 miljoonaa kiloa typpeä vuodessa.

– Kalatalous ei Itämerta yksin pelasta, mutta kalastuksen merkitystä ei myöskään pidä väheksyä. Kalat sitovat itseensä ravinteita, joten kalastamisella voidaan poistaa vesistöihin jo joutuneita ravinteita, kertoo neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä. 

Keskeistä on lisätä kotimaisen kalan käyttöä. Tähän pyrkii kotimaisen kalan edistämisohjelma. Erityisesti aiemmin hyljeksittyjen särkikalojen kalastusta voitaisiin lisätä merkittävästi. Nykyisellään vain nelisen prosenttia silakka- ja kilohailisaaliista päätyy suomalaisten ruuaksi. 

Kala on ilmastoystävällinen ruokavalinta. Luonnonvarakeskuksen mukaan jo yhden viikoittaisen liha-aterian vaihtaminen kalaan pienentäisi hiilijalanjälkeä noin viidellä prosentilla. Kalan syöminen myös pidentää elinikää ja kohentaa terveyttä. 

– Yleisessä keskustelussa sekoitetaan helposti Suomen ja maailman merien tilanne. Kotimaisten kalojen kalastus on kestävää ja taloudellisesti hyödynnettävien kalakantojen tila on pääosin hyvä. 

Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on laskenut 70 prosenttia

Suomen kalankasvatuksen kehittämisessä on keskitytty määrätietoisesti ravinnekuormituksen hallintaan ja sen vähentämiseen. Sisävesillä on panostettu uuteen kiertovesiteknologiaan, jossa voidaan vähentää ravinnekuormaa tehokkaan vedenpuhdistuksen avulla. 

– Merialueella tuotantoa ohjataan ulkosaaristoon ja avomerelle, joissa kuormitus sekoittuu tehokkaasti. Suomalainen kalankasvatus on tehnyt erinomaista työtä ympäristön näkökulmasta, sillä kahden viime vuosikymmen aikana ravinnekuormitus on alentunut noin 70 prosenttia. Kalankasvatuksen osuus on enää noin prosentin Itämeren koko ravinnekuormasta.

Myös käytetty rehu vaikuttaa kalankasvatuksen ympäristöystävällisyyteen. Suomessa on siirrytty käyttämään kotimaisesta silakasta tehtyä kalarehua.

Levien kasvatus ja kerääminen uusi kiinnostava mahdollisuus

Uusi kiinnostava mahdollisuus liittyy leviin. Samoin kuin kalat, myös vesikasvit sitovat itseensä ympäristön ravinteita.

– Levien kasvattaminen ja sinilevien kerääminen sekä niiden jalostaminen korkean arvon tuotteiksi voisi luoda merkittäviä ympäristöhyötyjä. Yritystoiminta on vasta alkuvaiheessa, mutta siitä voisi syntyä toimiala, joka parantaa Itämeren tilaa liiketoiminnan avulla. 

Itämeriviikon kunniaksi julkaisemme juttusarjan, jossa MMM asiantuntijat kertovat, millaista työtä Itämeren hyväksi tehdään. ​​​​​​​

Lähde; MMM 26.8.2021