Kalankasvattajaliiton toiminta vahvistui kesällä, kun Marko Koivuneva aloitti liiton uutena työntekijänä vastaamaan yhteiskuntasuhteista – ja paljon muustakin. Liiton monipuolisessa toiminnassa edunvalvonta ja ympäristölupajärjestelmän uudistaminen pysyvät ykköstehtävänä. ”Ongelmia on avattava lukko kerrallaan”, vertaa Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.
Suomalaisella kalanviljelyllä on ollut vuosikausia ollut yksi haaste yli muiden: mistä yrityksille lisää ympäristölupia? Ongelma tiedostetaan paremmin kuin hyvin alan edunvalvontajärjestössä, Suomen Kalankasvattajaliitossa.
– Elinkeinon kasvu ja asetettujen strategioiden toteutuminen riippuvat siitä, millaisia ympäristölupia yritykset saavat. Asia on ollut ykkösprioriteettina koko sen ajan, mitä olen itsekin toiminut Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2014 lähtien. En voi sanoa, että asiassa olisi saavutettu jättimäisiä edistysaskelia, mutta monessa suhteessa on menty eteenpäin. Yksi sellainen asia on ollut itämerirehun saaminen, mutta senkin käyttöön liittyy monia ratkottavia asioita lainsäädännöstä alkaen, arvioi liiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.
– Elinkeinon kasvu ja asetettujen strategioiden toteutuminen riippuvat siitä, millaisia ympäristölupia yritykset saavat. Asia on ollut ykkösprioriteettina koko sen ajan, mitä olen itsekin toiminut Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2014 lähtien. En voi sanoa, että asiassa olisi saavutettu jättimäisiä edistysaskelia, mutta monessa suhteessa on menty eteenpäin. Yksi sellainen asia on ollut itämerirehun saaminen, mutta senkin käyttöön liittyy monia ratkottavia asioita lainsäädännöstä alkaen, arvioi liiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.
Edunvalvonta on tärkein Kalankasvattajaliiton moninaisista tehtävistä. Skytén-Suominen osallistuu kalanviljelyn etujen ajamiseen lukemattomissa työryhmissä, seurantaryhmissä, järjestöissä, komiteoissa ja ylipäätään siellä, missä kalanviljelyn ääntä tarvitaan.
– Liiton jäsenmäärä ei ole sama kuin ”ennen vanhaan”. Kalanviljelysektorilla toimivien yritysten määrä ei nykyään kovin suuri ole ja ilahduttavaa onkin, että uusia yrityksiä on viime vuosina käynnistynyt ja liittynyt mukaan. Kalanviljelyn käytännön työ tehdään laitoksilla ja yrittäjän työpäivä on pitkä. Yhteisestä edunvalvonnasta huolehtiminen on tärkeää niin pienille kuin suurillekin viljelijöille. Siihen tarvitaan Kalankasvattajaliittoa – pitämään kalanviljelijöiden puolta, tuomaan alan ääntä kuuluviin ja näkyviin niin viranomaistahoille, toisille järjestöille ja yrityksille, mediaan kuin suurelle yleisölle, sanoo Skytén-Suominen.
Edistystä hitaasti mutta varmasti
Kalatalouselinkeino on paljon muuttunut sinä aikana, kun Skytén-Suominen on puheenjohtajan nuijaa heiluttanut. Sen huomaa erityisesti elinkeinon ja viranomaisten välisissä suhteissa.
– Tänä päivänä voi sanoa, että kalanviljelyn ääntä kuunnellaan, eikä asioita enää sanella ylhäältä hallinnosta, kuten joskus ehkä tehtiin. Se on mahdollistanut hankalien ja monimutkaisten asioiden viemisen eteenpäin eri tasoilla. Lukkoja avataan yksi kerrallaan. Joskus edetään hitaasti – mutta pääasia, että edetään, Skytén-Suominen sanoo.
Irja Skytén-Suomisella on ollut liiton puheenjohtajaksi poikkeuksellisen paljon tehtäviä sen jälkeen, kun liiton toimitusjohtajan pestistä luovuttiin talousvaikeuksien vuoksi vuonna 2017. Suuri osa toimitusjohtajan tehtävistä siirtyi hallituksen puheenjohtajalle. Nyt talous on monen vuoden hevoskuurin jälkeen reilassa, ja liitolla on ollut varaa palkata uusi työntekijä.
– En ole tässä tehtävässä ikuisesti, ja tarkoitus onkin, että vähitellen moni minulle kuulunut asia siirtyy liiton uuden työntekijän eli Marko Koivunevan hoidettavaksi. Kalanviljely on yhä tiiviimmin osa kansainvälistä kehitystä, asioita on vietävä eteenpäin monella rintamalla, sanoo Skytén-Suominen.
Paraisilta Patriaan
Liitossa on uusi työntekijä, sen on osa jäsenyrityksistä huomannutkin Marko Koivunevan auton kaartaessa pihaan. Koivuneva aloitti kesäkuussa työt Kalankasvattajaliitossa. Hänen päätehtävänä on hoitaa liiton yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteita. Rapiat viisikymppisen nurmijärveläisen Koivunevan työuralla pesti Kalankasvattajaliitossa merkitsee ympyrän sulkeutumista.
Koivuneva suoritti Paraisten kalatalousoppilaitoksessa 1990-luvulla kalanviljelijän ja kalavedenhoitajan tutkinnot ja siihen päälle vielä iktyonomin opinnot. Opinnot sujuivat mallikkaasti, sillä niihin oli myös kova palo.
Opiskelujen jälkeen Koivuneva sai paikan Uudenmaan TE-keskuksesta. Työnkuva muodostui ammattikalastuksen ja kalakaupan valvonnasta. Suomen EU-jäsenyys toi koko ajan uusia työtehtäviä Koivunevalle.
2000-luvun alkaessa hänet rekrytoitiin Nokialle, missä tie kulki IT-puolen tukihenkilöstä isoihin kansainvälisiin projekteihin. Senkin jälkeen Koivunevan ura on edennyt rekrytointien kautta. Nokialta hänet houkuteltiin lasitehdas Iittalaan, J. Kärkkäisen tavarataloyhtiöön ja sitten puolustustarvikkeita valmistavaan Patriaan.
– Viihdyin kaikissa työpaikoissa hyvin, mutta kun sopivaan aikaan tuli kiinnostavia työtarjouksia, lähdin avaamaan uusia latuja. Olen utelias luonne, kertoo Koivuneva.
Vuonna 2020 Koivuneva oli totisesti uuden edessä: hänellä diagnosoitiin eturauhassyöpä.
– Päätin etten salaile asiaa, ja voitan syövän positiivisella elämänasenteella. Nyt syöpä on saatu hallintaan. Sen kanssa voi elää, kertoo Koivuneva.
Työtä, jolla on merkitystä
Syöpä oli Koivunevalle peiliin katsomisen paikka. Hän halusi tehdä loppuelämässään jotain, jolla olisi laajempaa merkitystä ja hyötyä mahdollisimman monille. Vastaus löytyi Kalankasvattajaliiton työpaikkailmoituksesta. Koivuneva haki ja tuli valituksi.
– Uskon, että voin työssä hyödyntää monipuolisesti koulutustani, työuraani ja eri työpaikkojen tuomaa valtavaa kontaktiverkostoa, pohtii Koivuneva.
Kesäkuukausia hän käytti hyväkseen tutustumalla kalanviljely-yrityksiin ympäri Suomea. Silmään pisti heti suomalaisen kalanviljelyn ominaispiirteet: poikastuotannon keskittyminen sisämaahan ja ruokakalakasvatuksen merialueille sekä hyvä kalaterveystilanne.
– Se on ehdottomasti suomalaisen kalanviljelyn vahvuus. Minusta kalanviljelyssä pitää muutenkin tuoda rohkeasti esiin omat vahvuudet. Tuntuu, että nyt käperrytään viestinnässä liikaa siihen, että ala ei pääse ympäristölupien puutteessa kasvamaan. Tietenkin se on suuri ongelma, mutta haluan silti tuoda enemmän esiin alan hyviä puolia ja saavutettua edistystä. Viedään alaa eteenpäin positiivisuuden kautta. Kotimainen kirjolohi on hieno brändi, kalanviljely erittäin ekotehokas ja ilmastoystävällinen tapa tuottaa ruokaa. Syöminen ei lopu koskaan, ruokaa tarvitaan aina, sanoo Koivuneva.
Koivunevan työtehtävät liitossa hakevat vielä muotoaan, mutta lyhyesti muotoiltuna hänen kontollaan ovat liiton yhteiskuntasuhteet ja yleensä se, mikä näkyy ulospäin.
– Se tarkoittaa väsymätöntä viestin viemistä kaikilla tasoilla eduskuntaa myöten. Pitää muistaa samalla katsoa peiliin ja olla itsekriittinen. Kasvatettu kala on brändimme, siihen ei saa tulla säröjä, pohtii Koivuneva.
Lisää tehoa toimintaan
Koivunevan tulo liiton leipiin oli ilouutinen Kalankasvattajaliitossa vuonna 2011 aloittaneelle Mari Virtaselle. Liiton ainoana palkattuna työntekijänä hänen reppunsa oli vuodesta 2017 lähtien äärimmilleen pakattuna työtehtäviä kalanviljelyn tuotantoseurannasta EMKR-rahoitettujen hankkeiden toteutukseen ja raportointiin, liiton tapahtumien järjestelystä eri asioiden taustatiedon etsimiseen. Ja mitä kaikkea niiden välille mahtuukaan.
Virtanen huomasi, ettei työtaakka helpota, vaikka kuinka työpäivänä urakoisi. Sellainen sopi huonosti tiptop-jälkeen pyrkivälle luonteelle. Kun liiton taloustilanne saatiin tasapainotettua, toive lisärekrytoinnista vihdoin toteutui tänä vuonna.
– Nyt liiton toimintaan saadaan lisää tehoa, kun asioihin voi paremmin keskittyä. Liitto on jäseniään ja jäsenten asioita varten olemassa, se on aina syytä pitää mielessä, pohtii Virtanen.
Jäsenmaksut muodostavat ison osan liiton toiminnan rahoitusta, mutta tärkeässä roolissa ovat myös eri hankkeet ja niihin liittyvä julkinen rahoitus. – Hankerahoitukseen liittyy paljon byrokraattista paperityötä, mutta ne ovat tätä päivää.
– Uskon, että meillä on tulevaisuudessa koko elinkeinoa edustava ja edistävä edunvalvontajärjestö, joka on selvittänyt kalanviljelyn pahimmat pullonkaulat, kuten niukkuuden ympäristöluvissa. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa kalatalous on samalla viivalla muun ruoantuotannon kanssa. Nyt kalatalouden kohtelu ei ole ollut saman arvoista, muistuttaa Virtanen.
Kalankasvattajaliiton työntekijät Mari Virtanen ja Marko Koivuneva kävivät kesällä tapaamassa liiton jäsenyrityksiä.
