Koronakriisi on kasvattanut kalan menekkiä ruokakaupoissa, Pro Kala ry kertoo tiedotteessaan. Yksi isoimmista syistä siihen on kevään aikana syntynyt norjalaisen lohen ylitarjonta, joka romahdutti sen hinnat.

Markkinoilla on ollut tänä vuonna tarjolla norjalaisen lohen lisäksi myös norjalaista kirjolohta selkeästi tavanomaista suurempia määriä, sillä sen globaali menekki pieneni koronakriisin takia, tiedotteessa kerrotaan myös.

Lohi, kirjolohi, merilohi?
Joskus eri nimitykset kalatiskillä voivat aiheuttaa sekaannuksia. Pro Kala ry listasi kolmen nimityksen keskeisimmät erot:

Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia.
Kirjolohi on kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
Kirjolohi on pienempi, lohi isompi.
Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään.
Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen.
Kirjolohessa on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
Kirjolohi on Suomen tärkein kasvatuskala ja sitä syödään kotimaassa kasvatetusta kalasta ylivoimaisesti eniten.
Kasvatettua lohta puolestaan tuodaan Suomeen runsaasti varsinkin Norjasta.
Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, joka saa sen kuulostamaan kasvatustaustastaan huolimatta luonnosta pyydetyltä lohelta. Merilohi-nimikkeellä myytävä kala on käytännössä lähes aina norjalaista tuontilohta.
Pro Kala ry:n tiedotteessa on myös hieman historiaa.

– Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vielä tuolloin se ei sekoittunut nimelläänkään loheen. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui käyttöön.

Suomessa syötävästä kalasta suurin osa tuontitavaraa

Suomalaisten kuluttamasta kalasta iso osa on ulkomaista. Pro Kala ry kertoo, että Suomessa syötävästä kalasta 80 prosenttia on tuontitavaraa.

– Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään, tiedotteessa kuvaillaan.

Moni suomalainen kuluttaja haluaisi ostaa kotimaista kalaa, mutta hinnat ja saatavuus vaikuttavat siihen, mitä ruokakoreihin lopulta valitaan.

Kuluttajat toimivat sen mukaan, millaista tarjontaa kaupoissa on. Jos norjalainen kala on edullisempaa kuin kotimainen, ei ole ihme, että sitä ostetaan. Tämä selvisi myös Kalaneuvos Oy:n toukokuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Yli 1 200 suomalaisen vastauksissa todettiin, että hinta on ykkösvaikutin ostopäätökseen.

Lisää muunkin kalan käyttämistä

Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen ei kuitenkaan koe, että norjalaisen kalan ja kotimaisen kalan välille tarvitsisi luoda jyrkkää vastakkainasettelua.

– Se, miksi kotimaista kalaa ei ole aina samalla tavalla saatavilla tai hinnoissa on isoja eroja on siinä, että kotimaisesta kalasta voi olla pulaa, erityisesti luonnonkalasta. Muun muassa kalastajat ovat vähentyneet. Norjalaista kalaa on tasaisesti saatavilla ja se on edullista, siksi sitä myös ostetaan, Katriina Partanen toteaa Ilta-Sanomille.

Tiedotteen mukaan Suomessa kasvatettavan kalan määrä on vähentynyt 30 viime vuoden aikana 20 miljoonasta kilosta 12–14 miljoonaan kiloon. Se on pääasiassa kirjolohta.

– Edullisemman norjalaisen kalan myötä kalan kuluttaminen lisääntyy. Laajemmin ajateltuna se tukee kaikkea kalan käyttämistä, Partanen sanoo.

Pro Kala toteaa tiedotteessaan, että yksi keino kotimaisen kalan aseman parantamiselle olisi myös se, että sen käyttöä lisättäisiin työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien ruokalistalla.

– Kun puhutaan proteiinista, kalan osuus usein unohdetaan. Se on kuitenkin hyvä proteiinilähde, Katriina Partanen toteaa lisäksi.

– Pro Kalan teettämien kuluttajatutkimusten mukaan kuitenkin yli 70 prosenttia kuluttajista kertoo syövänsä kalaa juuri sen terveellisyyden vuoksi.

– Poikkeuksellisen paljon norjalaista kirjolohta poikkeuksellisen halvalla on tietysti suomalaisille kalankasvattamoille ongelma. Toisaalta kotimaisen kirjolohen kantilta myönteistä on se, että senkin saatavuus on ollut hyvä, Kalatukku E. Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen kertoo.

Lähde; Ilta-Sanomat