Lohiruoat kuuluvat monen suosikkiruokiin. Reseptejä löytyy jokaiseen makuun: uunilohta, pariloitua lohta, lohimedaljonkeja, lohikeittoa, savustettua, graavattua ja niin edelleen. Ruokaohjeissa puhutaan usein ihan vaan lohesta, mutta kaupassa vastaan tuleekin merilohta ja kirjolohta. Kumpaa pitäisi valita, ja mitä eroa niillä oikeastaan on?

Joku voi luulla, että lohi ja kirjolohi ovat saman kalan eri muotoja tai kyseessä on tuotenimi. Näin ei kuitenkaan ole. Lohi ja kirlohi ovat eri kalalajeja – ne eivät itse asiassa ole edes sukua toisilleen! Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi – oncorhynchus mykiss – puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. Kaupassa myytävä kirjolohi onkin usein kotimaassa kasvatettua ja sitä syödään kotimaisista kaloista eniten Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan.

Jos lohen ja kirjolohen laittaa vierekkäin, ne on helppo tunnistaa eri kaloiksi koko- ja värieron takia. Lohi on isompi, ja kirjolohen kyljessä on enemmän väriä, kuten nimestä voi päätellä. Lohesta saatava filee on luonnollisesti isompi, mutta kalojen lihassa on muitakin eroja. Lohi on kirjolohta rasvaisempaa, ja kirjolohessa on aavistuksen enemmän proteiinia kuin lohessa.

Sanotaan, että makuasioista ei voi kiistellä, ja lohen ja kirjolohen makueroista voisi sanoa samaa. Joku ei huomaa niissä mitään eroa, yksi vannoo kirjolohen ja toinen lohen maun puolesta. Koostumuksessa on pieniä eroja: kirjolohi on hieman kiinteämpää.

Kotikokkien ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan siitä, löytyykö uunilohireseptin toteuttamiseen ohjeessa mainittua lohta: kirjolohen voi korvata lohella ja päinvastoin. Molemmilla on hyvin samanlainen kypsymisaika ja samat mausteet ja lisukkeet toimivat niin lohelle kuin kirjolohellekin.

Lähde; Pro Kala ry