Vappuna herkutellaan sillillä – tunnetko nämä sillifaktat?

Silli kuuluu perinteisiin vappuherkkuihin. Vaikka silliä on Suomessa syöty läpi historian, saattaa maustesillin ystävä yllättyä näistä faktoista.

1. Silli ei ole mikään ihan pikkukala

Moni mieltää sillin pieneksi kalaksi, mutta Atlantin valtavista, jopa miljardien kalojen parvista löytyy kunnon möhkäleitäkin. Silli voi kasvaa lähes puolimetriseksi ja painaa kilon.

2. Silakatkin ovat sillejä – tavallaan

Itämerestä pyydettävä silakka on Atlantin sillin alalaji. Biologisesti ne ovat sama kala, mutta Itämeressä uiskentelevat silakat ovat pienempiä ja vähärasvaisempia. Suomessa on määrätty, että vain yli 10 % rasvaa sisältävää kalaa voi myydä sillinä, muuten kyseessä on silakka: siksi Itämerestä pyydettyä silliä ei kaupan hyllyltä löydy.

3. Sillillä on merkitystä

Silli on yksi maailman tärkeimmistä kalalajeista, niin meille ihmisille kuin muille merenelävillekin. Silli on yksi runsaslukuisimmista kaloista, ja moni muu laji käyttää sitä ravinnokseen. Ihmisten ruuaksi silliä on pyydetty jo vuosisatoja. Taloudellisesti sen merkitys on suuri: silliä kalastetaan vuosittain kaksi miljoonaa tonnia. Sillin kalastus on kestävää, joten se sopii mainiosti myös ympäristötietoisen ruokavalioon. Valtaosa Suomessa myytävästä sillistä on MSC-sertifioitua.

4. Silli on sydämen ystävä

Sillistä, kuten muustakin kalasta, saa elimistölle elintärkeitä Omega-3-rasvahappoja. Sillin rasva on pehmeää, koska siinä on runsaasti monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, erityisesti eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. N-3- rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. aivojen, keskushermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Moni syö sillinsä esimerkiksi leivän päällä, mutta se sopii myös raaka-aineeksi. Kokeile vaikka näitä vappupöytään sopivia reseptejä!

Reseptit

Gratinoitu silli

4 kevytsuolattua sillifileetä
1 prk smetanaa
1 dl kermaa
2 rkl dijon sinappia
tilliä
ruohosipulia

Huuhtele sillifileet hyvin ja kuivaa ne talouspaperilla. Sekoita kasarissa smetana, kerma ja sinappi. Anna kiehahtaa.

Aseta sillifileet uunivuokaan ja lisää kastike. Gratinoi n. 250-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes silli on saanut kauniin kullankeltaisen värin.

Ota paistos uunista ja tarjoile tumman leivän ja perunoiden kera.

Sillijäädyke

1 pieni (puna)sipuli
vajaa 1 dl silliä pieneksi kuutioituna
n. 2 tl sillilientä
100 g tuorejuustoa
1 dl kuohu- tai vispikermaa
0,5 dl ruohosipuli tai tillisilppua
ripaus mustapippurirouhetta
ripaus sokeria
(2 cl votkaa)

Koristeluun: kaprista, tilliä ja sitruunaviipaleita

Silppua (puna)sipuli ja silli pieneksi. Sekoita tuorejuustoon silliliemi sekä sipuli- ja sillikuutiot. Vaahdota kerma vaahdoksi ja sekoita kalaseokseen ruohosipulin, mustapippurin, sokerin ja votkan kanssa.

Vuoraa neljä annosvuokaa (esim. kahvikuppia) tuorekelmulla ja jaa seos kuppeihin. Peitä kelmulla ja jäädytä vähintään 4 tuntia. Ota noin 10 minuuttia enne tarjoilua pakkasesta, kumoa tarjolle ja koristele kapriksilla, tillillä ja sitruunalla. Kaksinkertaisesta annoksesta saat esim. kakkuvuoassa jäädytettävän isomman jäädykkeen.