Valitse sivu

Tänä vuonna toista kertaa järjestetty Kalakeittopäivä-tempaus keräsi helmikuun 12. päivä kalakeitolle valtavasti näkyvyyttä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Tavoitteena oli nostaa Kalakeittopäivä entistä isomman yleisön tietoisuuteen ja luoda ruokateemapäivästä ilmiö, joka innostaa osallistumaan ja kertomaan kalakeiton nauttimisesta eteenpäin somessa. Tuloksia syntyi: sosiaalisessa mediassa potentiaalinen tavoitettavuus nousi 5,3 miljoonaan silmäpariin.

Tämän vuoden kalakeittopäivän teema oli Kalakeittoa kaikista keittiöistä. Jo ennakkoon Pro Kala ry:n materiaaleissa korostettiin kalakeiton moninaisuutta: perinteisen, maitoon tehdyn lohikeiton lisäksi jaettiin reseptejä esimerkiksi aasialaistyyppiseen kalakeittoon ja ranskalaiseen bouillabaisseen.

Kumppanina päivän järjestämisessä oli markkinointiviestintätoimisto SEK. Pro Kala ry:n ja SEK:in verkostojen avulla mukaan saatiin lukuisia tahoja muun muassa kala-, horeca- ja ravintola-alalta. Mukana olivat myös esimerkiksi S- ja K-ryhmä sekä useat Suomen edustustot ulkomailla, Luonnonvarakeskus ja keittiömestariyhdistysket ympäri maata.

Jo ennen varsinaista päivää somessa kuhistiin, kun Pro Kala ry ja Suomen gastronomien seura kertoivat etsivänsä Suomen parasta kalakeittoravintolaa. Ehdotuksia pyydettiin kalaruoan ystäviltä somessa, ja yli 300 ihmistä kertoikin suosikkinsa. Yhteensä yli 60 ravintolaa ehdotettiin, ja raati kävi maistamassa lupaavimmat. Voittajaksi valittiin kuopiolainen Isä Camillo -ravintola, jonka bouillabaisse sai ansaitun kunnian olla Suomen paras kalakeitto.

Vaikka tavoitteena ei ollutkaan lisätä Pro Kalan omien sivujen kävijämäärää, aiheutti Kalakeittopäivä selvän piikin. Verrattaessa Kalakeittopäivä-viikkoa edeltävään viikkoon, kävijöitä oli lähes 80 prosenttia enemmän. Mediassa Kalakeittopäivä näkyi laajalti. SEK:n raportin mukaan Kalakeittopäivään liittyvän uutisoinnin potentiaalinen tavoittavuus 12.2. oli 3,17 miljoonaa – siis yli puolet suomalaisista! Päivästä oli juttuja myös monissa printtimedioissa, ja esimerkiksi Yle Turun päivän radiolähetyksessä vietettiin Kalakeittopäivää kuuluvasti ensin kalat ostaen, sitten keiton valmistaen ja lopulta sitä studiossa syöden.

Sosiaalisen median luvut ovat omaa luokkaansa. Kalakeittopäivän viestinnässä painotettiin osallistamista ja kehotettiin julkaisemaan tunnisteella #kalakeittopäivä. Tämä tuotti tulosta: SEK:n raportin mukaan sosiaalisen median potentiaalinen tavoittavuus ylsi parhaimmillaan yli 5,2 miljoonaan henkilöön. Kalakeitosta julkaisivat ja puhuivat somessa niin suuret yritykset kuin yksittäiset kuluttajatkin. Julkaisuja eri alustoilla kerääntyi satoja.

Tiivistäen vuoden 2019 kalakeittopäivää voi siis kutsua menestykseksi. Tunnettavuuden kasvu helpottaa ensi vuoden kalakeittopäivän viettoa huomattavasti – Suomeen on syntynyt uusi ruokateemapäivä, josta on helppo olla ylpeä.

Lähde; Pro Kala, uutistiedote 14.3.2019