Suomalainen, maksuton kouluruokailu on yksi hienon koulujärjestelmämme kivijaloista. Juuri siksi kouluruokailua tulee kehittää kunnianhimoisesti yhä parempaan suuntaan, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puheessaan maanantaina 10.12. kouluruuan 70-vuotisseminaarissa Hanasaaressa.
Tuore kouluterveyskysely pysäytti maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän henkilökohtaisesti, sillä sen mukaan joillakin paikkakunnilla jopa 60 prosenttia nuorista jättää vähintään kerran viikossa koululounaan syömättä. Toisaalla taas käytännössä kaikki nuoret osallistuvat kouluruokailuun. Alueelliset erot kouluruuan suosiossa ovat siis suuria. Hänen mukaansa hyvien käytänteiden levittämistä tulee jatkaa, mutta se ei yksin riitä.
– Olen syksyn aikana tullut siihen tulokseen, että tarvitsemme kovempia keinoja kouluruuan suosion vahvistamiseksi. Esitänkin, että seuraavan hallituskauden aikana meidän tulee tarkastella lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia viedä kouluruokailuamme yhä paremmalle tasolle. Esimerkiksi perusopetuslakia muuttamalla voimme asettaa uusia vaatimuksia kouluruokailuun liittyen. Se on tehokkain keino saattaa kaikki koululaisemme samalle viivalle. Laissa voisi lukea päivittämisen jälkeen, että terveellinen välipala on tarjottava kerran päivässä, oppilaat vaikuttavat ruokalistojen sisältöön, ruokailulle on varattu riittävästi aikaa, ja ruokailu tapahtuu tiettyyn ikään asti aikuisten johdolla, esittää Leppä.
– Hyvät kotimaiset raaka-aineet ovat kouluruokailumme perusta. Niitä käyttämällä saadaan aikaan hyvältä maistuvaa ja terveellistä kouluruokaa, joka samalla tuo työtä koko Suomeen. Kouluruokailussa tulee jatkaa kotimaisen raaka-aineen käytön lisäämistä. Olemme Maa- ja metsätalousministeriössä laatineen hankintaohjeet, joita jalkautetaan eri keinoin hankinnoista päättävien tietoisuuteen. Kotimaisen raaka-aineen käytön lisääminen on mahdollista, kun painotetaan laatua hankintakriteereissä. Kun edellytämme korkeita ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä omalta tuotannoltamme, on samoja vaatimuksia edellytettävä myös julkisissa ruokahankinnoissa. Kotimaisen ruuan tuominen vahvemmin lautasille on teko ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin puolesta, Leppä painottaa.
Leppä on keskustellut asiasta sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon kanssa.
– Jaamme laajasti yli puoluerajojen yhteisen tahtotilan siitä, että maailman parhaasta kouluruuasta voidaan tehdä vieläkin parempaa. Yksi, jo aiemmin esittämäni näkökulma terveen ravitsemuksen edistämiseen olisi yhden terveellisen välipalan tuominen osaksi koulupäiviä. Tälle olisi tänä päivänä kysyntää, kun koulumatkat ja vanhempien työpäivät venyvät helposti pitkiksi. Kouluruoka2.0 sopisi erinomaisesti seuraavan hallituksen työlistalle, Leppä toteaa.
Jari Lepän puhe kokonaisuudessaan PDF 336kB
Lähde; MMM tiedote 10.12.2018
