Valitse sivu

Hallitus antoi tänään esityksen uudeksi elintarvikelaiksi osana elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta elintarviketurvallisuutta sekä lisätä elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta.

Uusi elintarvikelaki toteuttaa EU:n elintarvikelainsäädäntöön kirjattua periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset.

”Toimijoille annetaan nyt lisää vapautta ja samalla lisää vastuuta. Uskon toimijoiden suoriutuvan tästä ja myös hyötyvän siitä, että elintarvikealan yksityiskohtaiset vaatimukset vähenevät. Antamalla enemmän vastuuta toimijoille, elintarviketurvallisuudesta tulee nykyistä vahvemmin yritysten ja valvojien yhteinen asia”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hallinnollista taakkaa puretaan kehittämällä valvontajärjestelmää. Valvontaa kohdennetaan jatkossa riskiperusteisesti sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Valvonnan painopistettä siirretään huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan, mikä vastaa toimintaympäristön muuttuneita vaatimuksia. Elintarvikkeiden käsittely ei enää läheskään aina ole sidottu perinteiseen elintarvikehuoneistoon.

Uudessa laissa säädetään myös viranomaisen osallistumisesta tarvittaessa vientiin liittyvään selvitystyöhön ja valvontaan.

Elintarvikevalvonnan tulopohja laajenee

Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti elintarvikevalvonnan valvontamaksuja pyritään kehittämään siten, että maksuilla saadaan katettua nykyistä laajemmin valvonnan ylläpidosta ja toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia.

Lakiehdotus oli laajalla lausuntokierroksella kesällä 2018. Eniten palautetta maa- ja metsätalousministeriölle tuli juuri valvontamaksuja koskevista ehdotuksista. Maakuntien perimiä valvontamaksuja koskevia säännöksiä on lausuntokierroksen jälkeen muokattu siten, että valvontamaksujen kehittämiselle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta taloudellista taakkaa toimijoille. Uuden lain tullessa voimaan toimijoilta peritään 150 euron suuruinen vuosimaksu ja sen lisäksi toteutuneesta valvonnasta maakunnan hyväksymän taksan mukainen suoriteperusteinen maksu. Vuosimaksua ei peritä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta eikä yleishyödyllisiltä yhteistöiltä.

”Muutoksen myötä valvonnan tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on käyty valvontakäynnillä. Muutos mahdollistaa valvonnan painopisteen siirtämisen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta”, painottaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Elintarvikelain uudistuksen yhteydessä myös voimassa olevan lain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaan. Hallinnollisen taakan keventäminen näkyy erityisesti näiden asetusten uudistamisessa. Elintarviketoimintaa koskevat rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset kumotaan niin pitkälle, kuin elintarviketurvallisuudesta tinkimättä on mahdollista. Asetusehdotukset lähetetään vielä erikseen lausuntokierrokselle.

”Elintarvikelain kokonaisuudistus on merkittävä askel hallituksen norminpurun kärkihankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriössä työ hallinnollisen taakan keventämiseksi jatkuu”, toteaa Leppä.

Uuden elintarvikelain voimaantulo on kytketty maakuntauudistukseen. Näillä näkymin laki ja uudistetut asetukset tulevat voimaan 1.1.2021.

 

Lähde; MMM/tiedote 29.11.2018