Kalan kysyntä on kaksinkertaistunut kotimaan elintarvikemarkkinoilla 1980-luvun alusta tähän päivään. Silakka on Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala, jonka käyttö elintarvikkeena voitaisiin moninkertaistaa nykyisestä.
Suomeen rekisteröidyt alukset kalastavat runsaan kolmanneksen koko Itämeren silakkasaaliista. Vuonna 2017 silakan osuus Suomen merialueen kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli lähes 90 prosenttia ja arvosta 70 prosenttia. Sitä kalastettiin viime vuonna 136 miljoonaa kiloa, 25 miljoonan euron arvosta. Silakan kulutus on vakiintunut Suomessa noin neljään miljoonaan kiloon vuodessa.
Silakka on kotimaista superruokaa – Silti tuodun kalan osuus on yli 80 %
1980-luvun alussa puolet Suomessa syödystä kalasta oli kotimaista, kun vuonna 2016 tuodun kalan osuus oli 82 %. Kasvatettujen lohikalojen osuus on nyt jo puolet markkinoista. Pääosa siitä on tuontikalaa.
Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen eivätkä ne enää aiheuta terveysriskiä. Reippaasti EU:n asettavat pitoisuusrajat alittavaa Itämeren silakkaa voi siis syödä huoletta.
Luken erikoistutkija Jari Setälä suosittaakin suomalaisia syömään lisää silakkaa:
− Silakka on terveellistä ja sitä on hyvin saatavilla. Sen rasvapitoisuus on syksyllä parhaimmillaan eikä sen tarjonta ole aivan niin kausiluonteista kuin monien muiden luonnonkalojen, Setälä kertoo.
Valitsemalla Itämeren kalaa lautaselleen voi paitsi vähentää lihankulutusta, myös poistaa ravinteita merestä. Suomen kaupallisen kalastuksen saaliiden mukana poistuu merestä vuosittain yli 500 tonnia fosforia. Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus sai kesäkuussa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa.
Kalajauhotehtaan ansiosta silakasta syntyvä lisäarvo jää nyt Suomeen
Kotimaassa käytetyn silakan osuus on ilahduttavasti kasvanut sen jälkeen, kun Suomeen perustettiin oma kalajauhotehdas. Kasnäsin tehdas on avannut silakan kalastajille uuden kannattavan markkinan:
− Aiemmin vajaa puolet silakasta hyödynnettiin kotimaassa ja silakkaa vietiin paljon kalajauhon ja turkiseläinten rehun raaka-aineeksi Tanskaan. Nyttemmin kotimaan kalajauhotehdas vastaanottaa jo neljänneksen Suomen silakka- ja kilohailisaaliista ja jo kaksi kolmannesta saaliista käytetään kotimaassa, Setälä kertoo.
Tehdas on tuonut huomattavia hyötyjä:
− Silakasta syntyvää lisäarvoa jää Suomeen, suomalainen kalarehuteollisuus voi käyttää kotimaista kalajauhoa, silakka jalostuu kotimaiseksi kirjoloheksi, kalan kauppataseen heikentyminen on pysähtynyt ja Itämerestä poistuu silakanpyynnin myötä huomattavan paljon ravinteita, Setälä iloitsee.
Teollisuus tähtää silakan ja kilohailin elintarvikekäytön lisäämiseen
Silakan ohella viime vuonna pyydettiin 16 miljoonaa kiloa kilohailia, joka on silakkaa muistuttava, avomerellä viihtyvä parvikala. Tällä hetkellä iso osa troolilla pyydetystä silakasta ja kilohailista käytetään turkiseläinten tai kasvatettavien kalojen rehuna.
Silakkaa ja kilohailia jalostava teollisuus tähtää elintarvikkeeksi käytetyn kalan osuuden kasvuun.
Isoimmat silakat sopivat kotimaan fileeteollisuuteen ja pienempää silakkaa ja kilohailia viedään Itä-Eurooppaan sikäläisen kalanjalostusteollisuuden raaka-aineeksi. Silakan vienti Itä-Euroopan maihin onkin viime vuosina lisääntynyt.
− Viime vuonna kymmenen eniten saalista saanutta alusta kalasti puolet silakan ja kilohailin saaliista. Lähes neljäsataa kaupallista kalastajaa raportoi silakkasaalista, mutta niistä taloudellista merkitystä silakalla oli vain noin sadalle, kuvailee yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti silakan ja kilohailin kalastuksen erikoistunutta luonnetta
Kaikki saalistiedot raportoidaan Luonnonvarakeskukselle
Kaikki kaupallista kalastusta merialueella harjoittavat toimijat ilmoittavat Luonnonvarakeskukselle kalastustietonsa aluksen koosta ja saalislajista riippuen joko pyyntikertakohtaisesti tai kuukausittain. Silakkaa ja kilohailia kalastavat ilmoittavat raportoivat saaliinsa pyyntikertakohtaisesti.
Lähde; Luke 8.10.2018
