Takavuosien kotimainen suosikkikala ei enää kelpaa suomalaisille – Tutkijat kertovat, miksi silakkaa viedään nyt Itä-Eurooppaan

Silakkaa kalastetaan Suomessa noin 24 miljoonaa kiloa vuodessa. Kuitenkin vain pieni osa siitä kelpaa kotimaiseen käyttöön.

KOTIMAISTA silakkaa syödään Suomessa noin neljä miljoonaa kiloa vuodessa. Sitäkin suurempi määrä viedään elintarvikkeeksi Suomen rajojen ulkopuolelle.

Noin kaksikymmentä miljoonaa kiloa suomalaista silakkaa viedään vuosittain Itä-Eurooppaan. Esimerkiksi Viroon, Moldovaan, Kazakstaniin ja Ukrainaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalatalouden tuotantojärjestelmien erikoistutkija Jari Setälä.

Suomalaista silakkaa viedään edelleen Ukrainaan. Venäjän hyökkäys maahan pysäytti viennin muutamaksi kuukaudeksi, mutta se on elpynyt lähes normaaliksi. 

”Ymmärtääkseni kesästä 2022 lähtien Ukraina on ostanut silakkaa taas melko normaaliin tapaan”, Setälä sanoo.

Kotimainen silakka ei siis kaikilta osin kelpaa suomalaisille, mutta Itä-Euroopassa sitä syödään.

Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty? 

LYHYESTI sanottuna kyse on elintasosta.

”Suomessa ollaan oltu sen verran vauraita, että on mielellään siirrytty lohikaloihin, kun niitä on tullut tarjolle”, Setälä sanoo.

”Itä-Euroopan maissa silakka on arvostettua. Silakka on näissä maissa jokapäiväisenä ruokana hyvä vaihtoehto, koska se on lohta edullisempaa ja maissa on silakkaa käyttävää perinteistä säilyketeollisuutta”, hän toteaa.

SILAKKA oli aikoinaan suosittua myös Suomessa. 1980-luvun alussa se olikin Suomen tärkein kalatuote. Silloin täällä syötiin silakkaa reilu kolmekymmentä miljoonaa kiloa vuodessa, Setälä kertoo.

1980-luvulla lisääntynyt kalankasvatus muutti tilanteen. Kasvatetusta kalasta tuli silakkaa suositumpaa. Silakan kulutus väheni entisestään, kun Suomi liittyi 1990-luvun puolivälissä EU:hun. EU-jäsenyys vapautti Norjan lohen tuonnin Suomeen.”Silakka on merikala, joten sen ruodot ovat melko kovia. Ihmiset eivät pidä silakan ruodoista.”

KOTIMAINEN kasvatettu lohi ja Norjasta tuotu lohi ovat tällä hetkellä taloudellisesti tärkeimpiä kalalajeja suomalaiselle kalateollisuudelle, Setälä sanoo. 

Kirjolohta tuotettiin Suomessa ruoaksi noin 14 miljoonaa kiloa vuonna 2021. Norjasta tuotua lohta Suomessa syötiin samana vuonna noin 23 miljoonaa kiloa.

”Taloudellisesti Suomen kalajalostus pyörii pitkälti lohen ja kirjolohen varassa”, Setälä toteaa.

Vaikka lohi on suomalaisten ensisijainen ruokakala, myös muita kalalajeja syödään. Yksi niistä on juuri silakka, jota halutaan käyttää Suomessa ympäri vuoden. Kunhan kala on kotimaiseen jalostusteollisuuteen tarpeeksi isoa. Troolareiden kesätauolla täydennystä kotimaan silakkavarastoihin tarvitaan Ruotsista, sanovat sekä Setälä että Luken elinkeinokalatalouden tutkija Kaija Saarni.

”Jotta se olisi korkealaatuista, niin kalaa täytyy hankkia sieltä, mistä sen saa kulloinkin korkealaatuisena”, Saarni sanoo. 

KUN silakkasaalis saapuu Suomessa rantaan, kalat lajitellaan kokoluokkiin. Suurikokoisin silakka jää Suomeen, ja kala fileoidaan. Ne silakat, jotka ovat liian pieniä fileekoneisiin, pakastetaan ja viedään Itä-Eurooppaan säilyketeollisuuden raaka-aineeksi. Itä-Euroopassa silakat säilötään Saarnin mukaan kokonaisina.

Miksi suomalaiset ovat niin valikoivia silakan suhteen? Saarni veikkaa syyn löytyvän mieltymyksistä.

”Silakka on merikala, joten sen ruodot ovat melko kovia. Ihmiset eivät pidä silakan ruodoista”.

Kalan valmiiksi perkaaminen on myös helpottanut ihmisten arkea verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.

”Harva ostaa enää kalaa muuta kuin fileenä. Ihmiset ovat vieraantuneet siitä, että kalassa on ruotoja”.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä mukavuudenhalusta. Saarnin mukaan silakan säilyvyys paranee, kun se fileoidaan. Perkaamattoman kalan suolistobakteerit saavat aikaan kalan nopean pilaantumisen.

TOISIN kuin Suomessa, Virossa silakan kysyntä on edelleen kovaa. Virosta elintarvikesilakka myydään usein eteenpäin muualle Itä-Eurooppaan. Niinpä virolaiset ovat ostaneet Suomen lipun alla kalastavia aluksia. 

Suomella on osansa Itämeren kalastuskiintiöistä. Kun virolaiset toimijat ovat ostaneet suomalaisia kalastusaluksia, he ovat myös saaneet osan Suomen silakkakiintiöistä. Setälä kertoo, että alalle on näin tullut uutta osaamista. Virolaisten omistuksessa yritykset ovat pystyneet Setälän mukaan kasvattamaan suomalaisen silakan markkinoita Itä-Euroopassa.

Setälä näkee silakan arvokkaana tuotteena Suomen kalateollisuudelle. 

”Silakka on Suomen kalavaroista ylivoimaisesti suurin. Kun halutaan kehittää kotimaista kalataloutta, silakalla on luonnonkaloista suurimmat mahdollisuudet.”

Lähde; HS- Lotta Pellas 7.3.2023