Suomen Ammattikalastajaliiton hallitus kokoontui 2.–3.9.2022 jokavuotiseen kesäkokoukseensa keskustelemaan kalastuselinkeinon ajankohtaisista asioista. SAKL toteaa, että suomalaisen kalastuselinkeinon tilanne on tällä hetkellä erityisen haastava. Monet asiat synkentävät kalastuselinkeinon näkymiä.
Ukrainan kriisin vaikutukset suomalaiseen kalatalouteen ja kalastuselinkeinoon ovat vakavat. Voimakkaasti kohonneet kustannukset, erityisesti polttoaineiden ja sähkön osalta, vaikuttavat suoraan kalastusyritysten toimintaan. Sekä kalan maailmanmarkkinoilla että kotimaan markkinoilla on tapahtunut suuria muutoksia ja tilanne tullee olemaan epävakaa pitkän aikaa. Kalan kulutus kotimarkkinoilla tulee todennäköisesti vähentymään taloudellisen tilanteen kiristyessä. Kyse ei ole hetkellisestä kriisistä, vaan tilanne tulee kalastusyritysten kannalta olemaan vaikea pitkään ja tukea tarvitaan vuoden 2022 väliaikaisen kriisituen (käsittelyssä) jälkeen. Polttoaineita koskevilla uusilla veroratkaisuilla (EU-säädöksillä tai kansallisesti) ei myöskään tule lisätä kalastusyritysten kustannuksia.
Valtioneuvosto hyväksyi kesällä 2021 kotimaisen kalan edistämisohjelman. Ohjelman tavoitteena oli lisätä voimakkaasti kotimaisen kalan kulutusta. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi myös kotimaisen kalan tuotannon ja tarjonnan lisäämistä ja tämä puoli on nähtävästi jäänyt politikoilta ja hallinnolta huomiomatta, koska suunta on valitettavasti tällä hetkellä aivan toinen.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää muun muassa muutoksia yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevaan kansalliseen lakiin. Muutokset koskevat erityisesti vuoden 2017 alussa käyttöönotettua toimijakohtaista kiintiöjärjestelmää ja keskeisin esitys on järjestelmän osittainen purkaminen. Ministeriö esittää myös järjestelmään muita muutoksia, jotka herättävät huolta ja epävakautta. Ministeriö on järjestelmän voimassaolon aikana tehnyt järjestelmään pienempiä muutoksia, jotka jo ovat osaltaan nakertaneet yrittäjien luottamusta viranomaisen toimintaan. Elinkeinotoiminnan kannalta järjestelmän vakaus ja ennakoitavuus ovat luottamuksensuojan (hallintopäätösten pysyvyyteen) ohella erityisen tärkeitä elementtejä.
Todella suuret kiintiövaihtelut vuosien välillä ovat myös suuri ongelma kiintiöpolitiikassa (silakka ja kilohaili). SAKL toteaa, että kun kalataloushallinto ja poliitikot ovat nykyisessä järjestelmässä siirtäneet kiintiöiden asettamista koskevan tosiasiallisen päätöksenteon suurimmaksi osaksi tutkijayhteisölle (ICES) ja toisaalta kun kalastuselinkeinon vaikutusmahdollisuudet kiintiöiden asettamiseen ovat minimaaliset, olisi kanta-arvioiden laadun kehittämiseen ja parantamiseen jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Elinkeinon toimintaedellytykset perustuvat tähän.
Yleisellä tasolla niin kutsuttu poliittinen ilmapiiri ammattikalastusta kohtaan ei ole kovin suotuisa.
Huolia aiheuttavat lohen kalastuksen säätely, uusien suojelualueiden perustaminen, mahdolliset siian verkkokalastuksen lisärajoitukset ja alati lisääntyvä byrokratia, sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Vahinkoeläinongelmaan ei vieläkään ole saatu kestävää ratkaisua.
Merelle rakennettavaa tuulivoimaa ollaan voimakkaasti edistämässä mm EU:n merienergia-strategiassa. Myös kansallisella tasolla Suomessa edistetään poliittisesti merituulivoiman rakentamista. Viimeiset merelliset erämaat ollaan ottamassa laajamittaisen teollisen toiminnan käyttöön. Suomessa ja koko Itämerellä on käynnissä laaja suunnitelma rakentaa tuhansia yksiköitä merituulivoimaa. Tällainen ympäristön muuttaminen tulee vaikuttamaan meriluonnon tilaan, kalakantoihin, lintuihin sekä kalastukseen. Kalastukselta otetaan pysyvästi tila toimia pois.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Olavi Sahlstén, 0400-227 448 ja toimitusjohtaja Kim Jordas, puh. 0400-720 690
Lähde; SAKL 5.9.2022
