Perjantaina saa olla tarkkana, ettei tule jymäytetyksi. Toisaalta kannattaa ehkä harkita, kannattaisiko sittenkin olla hyväuskoinen, koska aprillipilaan langennut saa lorun mukaan syödä silliä! Kuraveden juominen kannattaa jättää väliin, mutta sillillä herkuttelu on aina hyvä idea.

”Aprillia, syö silliä” -lorun alkuperä tulee todennäköisesti Ruotsista, jossa pilaa uskonelle lallatellaan ”april, april, din dumma sill”. Aprillipäivän yhteys kaloihin tulee kuitenkin Ranskasta, jossa aprillipilaan langennut on ”poisson d’Avril” eli aprillikala. Siellä suosittu pila onkin leikata paperista kala ja kiinnittää se huomaamatta jonkun selkään.

Mutta miksi juuri kala? Aprillipäivän juuret ovat kaukana historiassa, ja ensimmäiset maininnat aprillikalasta löytyvät Ranskasta jo 1500-luvulta. Yhden teorian mukaan päivä liittyy siihen, että keskiajalla joillain alueilla uutta vuotta juhlittiin maalis-huhtikuun vaihteessa ja ne, jotka viettivät juhlaa meille tuttuun tapaan tammikuun ensimmäisenä päivänä, naureskelivat ”aprillikaloille”. Kala puolestaan voisi liittyä tähän ajankohtaan siitä syystä, että paaston aikaan liharuoat olivat kiellettyjä, ja siksi kalaa syötiin erityisen paljon. Teoria ei kuitenkaan ole vedenpitävä, eikä aprillipäivän todellista alkuperää tunneta varmasti.

Silli on päätynyt aprilliloruihin ehkä yksinkertaisesti siitä syystä, että se rimmaa aprilli-sanan kanssa. Suomalaiseksi aprillikalaksi sopisi myös silakka, sillä silakka on itse asiassa sillin alalaji. Itämeressä elävä silli on pienempi kuin Atlantilla elävä, ja sitä kutsutaan silakaksi, mutta biologisesta vinkkelistä kyseessä on sama kala. Ja tämä ei ole aprillia!

Lähde; Pro Kala r