Suomi on kouluruokailun suunnannäyttäjä YK-huippukokouksessa.

YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestetään virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa puhuu kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka on Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläs.

Kokouksessa keskustellaan ruokajärjestelmien eli ruoan tuottamisen, jalostamisen, kaupan ja kuluttamisen sekä niiden toimintaympäristön merkityksestä kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Maailman nälkäisten määrä on viime vuosina kääntynyt kasvuun ja pandemia on osaltaan vaikeuttanut tilannetta. Ruokaa ei ole saatavilla tasapuolisesti eikä kaikilla ole siihen varaa. Ruokajärjestelmät kärsivät ilmastonmuutoksesta, mutta samalla ne nykymuodossaan kiihdyttävät sitä. 

Kokoukselta odotetaan aiheelle poliittista huomiota, sitoumuksia ja toimintasuunnitelmia, jotka antaisivat suuntaviivat ruokajärjestelmien maailmanlaajuiselle uudistamiselle. Tavoitteena on varmistaa ruokaturva ja hyvä ravitsemus kaikille sekä taata alan toimijoille työtä ja toimeentuloa ympäristökestävällä tavalla.

Suomi pitää esillä erityisesti kouluruokailua, joka on tehokas keino ruokaturvan parantamiseksi. Kokouksessa Suomi kertoo viiden miljoonan euron lahjoituksesta Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokaohjelmalle.

”Suomessa on ollut maksuton kouluruokajärjestelmä pitempään kuin missään muualla, ja tätä mallia edistetään myös osana kehitysyhteistyötä. Kouluruokailu tukee terveyttä ja oppimista ja merkitsee usein tytöillekin mahdollisuutta päästä koulutielle”, ministeri Skinnari sanoo.

Osana kokouksen valmisteluja Suomi on tänä vuonna järjestänyt sekä kansallisen ruokajärjestelmädialogin että pohjoismaisen keskustelun aiheesta roolissaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi myös raportoi ensimmäisten maiden joukossa kansallisesta toimintasuunnitelmastaan ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi.

Suomi on korostanut kokonaisvaltaista lähestymistapaa ruokajärjestelmäkysymyksiin. Ruoka–vesi–metsä–energia -kokonaisuus muistuttaa luonnonvarojen ja ruokaturvan erottamattomasta yhteydestä. Yhteinen terveys (One Health) –lähestymistapa puolestaan tuo esiin ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden liittymisen toisiinsa. Suomi on esitellyt valmisteluissa myös muun muassa maaperän hiilensidontaan liittyviä innovaatioitaan. 

Lähde; MMM 23.9.2021