Vain vajaa viidennes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Suomalaista kalaa ei ole riittävästi tarjolla, ja esimerkiksi kotimaisten luonnonkalojen saatavuus vaihtelee sesongeittain. Niukka tarjonta nostaa myös hintoja.

Suomalaiset syövät yhä enemmän kalaa, mutta siitä vain vajaa viidennes on kotimaista alkuperää.

Suomessa kasvatetun tai kalastetun kalan kulutus on 2000-luvulla supistunut noin kolmanneksella. Sen sijaan ulkomailta tuodun kalan kulutus on kahdenkymmenen vuoden aikana liki kaksinkertaistunut. Norjasta tuodun lohen kulutus on jopa nelinkertaistunut.

Yli puolet Suomeen tuodusta kalasta on tuoretta. Norjan lisäksi sitä tuodaan Ruotsista, Virosta ja Tanskasta. Kalasäilykkeet ja pakastekatkaravut tulevat Aasiasta.

Niukka saatavuus nostaa hintoja

Norjalainen lohi on haukannut ison siivun Suomen kalamarkkinoista, koska kotimaista kalaa ei ole riittävästi tarjolla.

Tuotantoluvat rajoittavat kasvatetun kalan, lähinnä kirjolohen kasvatusta, joten kysyntään ei pystytä vastaamaan.

Kotimaisen luonnonkalan, kuten kuhan, ahvenen ja muikun saatavuus taas vaihtelee sesongeittain. Niukka tarjonta nostaa sekin sesonkien välillä myös hintoja. Norjalaista kasvatettua lohta taas tulee säännöllisesti, joten sen hinta pysyy alhaisempana.

Aina sitä suomalaista kalaa ei ole saatavilla ja kysyntä kääntyy siihen normaalisti hieman edullisempaan tuontikalaan, tuoretuotteiden osto- ja myyntipäällikkö Janne Vuorinen K-ryhmästä kuvaa tilannetta.

– Tämä on hyvin sesonkiluonteista ja hinta elää kysynnän mukaan.

Vuorisen mukaan he pyrkivät lisäämään suomalaisen kalan osuutta valikoimista. Nyt tuontikalan osuus on yli puolet.

– Pyrimme esimerkiksi ottamaan kaiken meille tarjotun suomalaisen luonnonkalan myyntiin. Olemme myös jättäneet kirjolohen tuonnin Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta vähemmälle, ja siirtyneet enemmän kotimaiseen kirjoloheen.

Hinta ratkaisee kalaostoksilla

Moni asiakas päättää hinnan perusteella, mitä kalaa kaupasta ostaa. Näin myös K-Citymarket Jumbossa Vantaalla.

Vantaalainen Viktoria Nuutinen osti tällä kertaa kirjolohta ja hinta vaikutti ostopäätökseen.

– Nyt ei ollut tarkoitus tehdä kalaa. Kun katsoin, että kirjolohesta oli tarjous, muutin mieleni.

Myös Klaukkalasta Vantaalle kalaostoksille tullut Olli Hake sanoo, että hinnalla on merkitystä.

– Nyt oli tolkuttoman halpoja nämä Norjan lohet mutta niin oli onneksi myös kotimainen siika. Kyllähän se eläkeläinen hintojen perässä kulkee aika paljon.

Hake onkin pistänyt viime aikoina tyytyväisenä merkille kotimaisen kalan halpenemisen.

Kyse on koronailmiöstä. Norjalaisen lohen kysynnän vähentyminen kansainvälisesti painoi sen hintaa alas. Tämä loi painetta laskea myös kotimaisen kirjolohen hintaa, ja vaikutti epäsuorasti myös luonnonkalojen hintoihin.

Kirjolohen kasvatusta lisättävä

Miten kotimaisen kalan tarjonta sitten saataisiin vastamaan kasvavaa kysyntää?

Kotimaisista kalalajeista suomalaiset syövät eniten kasvatettua kirjolohta ja seuraavaksi eniten ammattikalastajien pyydystämää silakkaa ja muikkua

– Tällä hetkellä kotimaista kirjolohta ei kuitenkaan pystytä kasvattamaan niin paljon kuin suomalaiset haluaisivat sitä syödä, tutkija Kaija SaarniLuonnovarakeskus Lukesta sanoo.

Saarnin ehdotus on lisätä kirjolohen kasvatusta helpottamalla tuotantolupien myöntämistä.

– Nykyäänhän kirjolohta tuotetaan ulkomerellä, missä ympäristövaikutukset ovat huomattavan pienet eivätkä enää vaaranna vesistön hyvää tilaa.

Silakkaa ja särkeä voi pyytää lisää

Kaija Saarni muistuttaa, että meillä on paljon luonnon kalalajeja, joiden ammattikalastusta voitaisiin lisätä ja näin kasvattaa kotimaisen kalan tarjontaa.

Tällaisia kalalajeja ovat esimerkiksi silakka, kilohaili, kuore, särkikalat ja osittain muikku.

– Meillä on hyvässä kunnossa olevat kalakannat ja valtava potentiaali. Esimerkiksi silakkasaaliista valtaosa menee eläinrehuksi ja vain muutama prosentti elintarvikekäyttöön, Saarni harmittelee.

– Mutta jos me kehittäisimme esimerkiksi silakan kalastusta ja kuljetusta sekä silakkatuotteita nykyaikaisille kuluttajille niin kyllä silakan kysyntä ja kulutus kasvaisivat.

Lähde; YLE 3.7.2021/ MAARIT AULASMAA