SUOMALAINEN KULUTTAJA EI TIEDÄ, ONKO LAUTASELLA VILLIÄ VAI KASVATETTUA KALAA

maalis 3, 2021 |

Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa

Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa. 

On olemassa lohi ja kirjolohi. Ne ovat ylivoimaisesti suosituimmat lohikalat, joita suomalaisissa kaupoissa myydään. Lajina ei ole olemassa merilohta, Norjan lohta, Norjan merilohta eikä Jäämeren lohta. Nuo kaikki ovat markkinointitermejä kasvatetulle norjalaiselle lohelle. Luonnonvaraiset lohikannat järvissä, Itämerellä ja Jäämerellä on luokiteltu uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi ja niiden pyyntiä rajoitetaan kalastuskiintiöillä. Tämän vuoksi luonnonvarainen lohi on myyntitiskissä harvinaisuus.

Termit luovat väärää mielikuvaa kalalajeista ja ruokakalojen alkuperästä. Peräti 90 prosenttia suomalaisista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta, 76 prosenttia Norjan merilohesta ja 75 prosenttia Jäämeren lohesta, vaikka sellaisia kaloja ei ole erillisinä lajeina olemassa. Kaikki nuo ovat todellisuudessa yhtä ja samaa kasvatettua lohta.

– Merilohena ja Jäämeren lohena markkinoitua lohta luullaan herkästi villikalaksi. Todellisuudessa valtaosa Suomessa myytävästä ruokakalasta on Ulkomailla, lähinnä norjassa kasvatettua lohta, Irja Skytén-Suominen Suomen kalankasvattajaliitosta kertoo.

Lähes 90 prosenttia kuluttajista toivoo lisää kotimaista kalaa

Tutkimusten mukaan 86 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa.

– Mielikuvaharha vaikuttaa osaltaan siihen, että ihmiset eivät osaa vaatia norjalaisen kasvatetun kalan tilalle kotimaista. Kalaa syödään yhä enemmän ja enemmän, mutta kotimaisen kalan osuus kutistuu. Yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa, Skytén-Suominen sanoo.

Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään. Kirjolohi on selkeästi suosituin kotimainen ruokakala, mutta ei pärjää menekissä tuontikalalle. Suomessa ei kasvateta ruokakalaa läheskään niin paljon kuin suomalaiset kalaa syövät. Syy siihen on kalankasvatuslupien ylimitoitettu sääntely, joka näivettää alan yrityksiä.

Luvut perustuvat tutkimusyhtiö Bilendin lokakuussa 2020 toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista.

Liki 80 prosenttia kannattaa kalankasvatuksen lisäämistä

Kirjolohen suomalaiset tuntevat. Vain kahdeksan prosenttia luulee kirjolohen olevan pelkkä markkinointitermi. Kirjolohi-nimitys on presidentti Urho Kekkosen 1960-luvulla keksimä. Sitä ennen kala tunnettiin sateenkaarirautuna.

– Yli 70 prosenttia suomalaisista tietää, että ruokakaupoissa myytävä kirjolohi on kasvatettua. On ehdottomasti hyvä, että ihmiset tietävät, mitä syövät. Mutta toki on ristiriitaista, että samalla ulkomaisen lohen kuvitellaan tulevan Suomeen jostain norjalaisen kalastajan pyydyksestä, Skytén-Suominen toteaa.

Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimaista kalankasvatusta tulisi lisätä.

Suomalainen kalankasvatus tuottaa kirjolohta. Kalankasvattamot toimivat nykypäivänä ympäristötehokkaasti ja ovat ainoa keino taata kirjolohen sekä lohen riittävyys. Globaalisti kalastuksen merkittävä lisääminen vaarantaisi villikalakantojen kestävän hoidon.

Kirjolohi vai lohi?

– Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.

– Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, joka saa sen kuulostamaan kasvatustaustastaan huolimatta luonnosta pyydetyltä lohelta. 

– Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohessa taas on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.

– Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vielä tuolloin se ei sekoittunut nimelläänkään loheen. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui käyttöön.

– Kirjolohi on Suomen tärkein kasvatuskala ja sitä syödään kotimaassa kasvatetusta kalasta ylivoimaisesti eniten. Kasvatettua lohta puolestaan tuodaan Suomeen runsaasti varsinkin Norjasta.

Lähde; Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.