Elintarvikeyritykset pitivät pintansa viennissä

maalis 3, 2021 |

Tullitilastojen mukaan Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,77 miljardilla eurolla vuonna 2020. Se on jopa aavistuksen enemmän kuin vuonna 2019, joka oli elintarvikeviennissä ennätyksellinen vuosi 1,75 miljardin euron viennillä.

  • Hatunnosto kaikille elintarvikeviejille! Erittäin haasteellisista olosuhteista huolimatta yritykset onnistuivat pitämään pintansa viennissä upeasti. Saavutus on merkittävä siihenkin nähden, että Suomen koko viennin arvo väheni tilastojen mukaan viime vuonna reilulla 10 prosentilla, toimialapäällikkö Marika SäynevirtaElintarviketeollisuusliitosta vertaa.

Koronapandemian aikana elintarviketurvallisuus on ollut arvossaan, mikä tukee suomalaisten ruokien ja juomien vientiä, koska tuotteittemme laatua arvostetaan maailmalla. Myös terveellisyys vahvistui edelleen trendinä elintarvikemarkkinoilla. Suomalaiset viejät ovat ottaneet trendistä kiinni ja pystyneet tarjoamaan asiakkaiden toiveiden mukaisia tuotteita.

Elintarvikkeita vietiin aiempien vuosien tapaan eniten EU-maihin, joihin viennistä suuntautui 59 prosenttia (61 prosenttia vuonna 2019). Yksittäisistä maista Ruotsi oli ykköskohde 18 prosentin osuudellaan (19 prosenttia vuonna 2019). Kakkoseksi kiri Kiina reilun 8 prosentin osuudellaan (5 prosenttia vuonna 2019) ja kolmatta sijaa piti Viro noin 7 prosentin (8 prosenttia vuonna 2019) vientiosuudellaan.

Tuoteryhmiä tarkasteltaessa viisi merkittävintä viennissä olivat maitotaloustuotteet, liha, kala, alkoholi- ja virvoitusjuomat sekä viljat. Maitotuotteiden osuus kokonaisviennistä oli lähes neljännes (24 prosenttia vuonna 2019), lihan 10 prosenttia (9 prosenttia vuonna 2019), kalan lähes 10 prosenttia (9 prosenttia vuonna 2019), juomien 8 prosenttia (10 prosenttia vuonna 2019) ja viljojen 8 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2019).

  • Maito- ja lihatalous ovat suurimmat tuotantosuuntamme ja vienti Kiinaan vetää niissä nyt hyvin. Suomen ja koko EU:n meijerituotteiden vienti säilytti viime vuonna asemansa vientimarkkinoilla. Kauppasopimuksistakin on ollut hyötyä: EU:n juustonviennin merkittävin kohde oli viime vuonna Japani, jonka kanssa solmittiin uusi kauppasopimus kaksi vuotta sitten. Vienti kasvoi peräti 13 prosenttia, Marika Säynevirta kertoo.
  • Sen sijaan ruuan vientiä EU:sta haittasivat Boeing-Airbus-tukikiistan seurauksena asetetut tullit lukuisille elintarvikkeille. Esimerkiksi juustojen vienti EU:sta USA:han väheni viime vuonna 10 prosentilla edellisvuodesta. Myös erilaisten alkoholijuomien vienti kärsi merkittävästi tulleista ja globaaleista koronarajoituksista.

Pandemia vaikutti vientimarkkinoilla etenkin foodservice-sektoriin eli ravintoloiden, suurkeittiöiden ja majoitusliikkeiden kysyntään. Alkuvaiheessa sopimusneuvottelut kaikista vientikaupoista menivät jäihin ja messut sekä muut tapahtumat peruttiin. Vientikuljetuksissa koettiin konttipulaa ja kuljetusten hinnat nousivat. Loppuvuosi oli haasteellinen uusien korona-aaltojen vuoksi.

Suomalaisten elintarvikkeiden vientiä edistävä FoodfromFinland-ohjelma jatkaa toimintaansa nyt virtuaalisia työtapoja hyödyntäen. Kuluvalle vuodelle on jälleen luvassa uusia aktiviteetteja. Myös Ruokavirasto jatkaa elintarvikkeiden vientiä mahdollistavaa työtään. Laitosten virtuaalisia auditointeja ei ole vielä nähty, mutta kuka tietää, milloin sellainen on mahdollista.

  • Ruokaviennin ympärillä vallitsee edelleen innostunut ja toiveikas ilmapiiri. FoodfromFinlandin kolmas kausi on juuri käynnistynyt. Monipuolinen vientiohjelma on auttanut maailmalle jo useita suomalaisyrityksiä, Marika Säynevirta kiittelee.

Koronapandemia jatkuu, mikä vaikuttaa väistämättä suomalaisen ruuan kysyntään maailmalla myös tänä vuonna. Etenkin foodservice-sektori on vaikeuksissa. Valppautta tarvitaan myös muiden vientiuhkien torjuntaan, muun muassa mahdollisten eläintautien. EU:n ja Ison-Britannian sopimuksen ansiosta kaupankäynti on jatkunut, mutta lisääntynyt byrokratia aiheuttaa käytännön hankaluuksia.

Lähde; ETL 3.3.2021

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.