Neljä viidestä suomalaisista pitää tärkeänä ostaa ja syödä kotimaista ruokaa. Kotimaisuuden arvostuksesta huolimatta merkittävä osa Suomessa valmistetuista ja ostetuista tuotteista päätyy ruokahävikiksi.
Suomalaisessa elintarvikeketjussa syntyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa hävikkiä. Suurin osa tästä tulee kotitalouksista, joista jokainen heittää vuodessa roskiin noin sadan euron arvosta ruokaa. Elintarviketeollisuudessa syntyy puolestaan noin viidennes kaikesta Suomen ruokahävikistä.

Jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Hävikkiviikko muistuttaa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Teemaviikko on myös hyvä aika muistaa suomalaisissa elintarvikeyrityksissä jatkuvasti tehtävää työtä sen eteen, ettei ruokaa joutuisi roskiin.

– Tiedämme, että elintarviketeollisuus ja etenkin suomalaiset alan yritykset ovat innovatiivisia edelläkävijöitä, jotka ottavat vastuullisuuden huomioon. Osa vastuullisuutta on huomioida myös toiminnassa syntyvä hävikki, ja sen ehkäiseminen, toimitusjohtaja Pia Pohja Elintarviketeollisuusliitosta kommentoi.

Hävikin syntymistä voidaan estää ennakolta hyvällä suunnittelulla – niin kotioloissa kuin yrityksissäkin. Elintarvikeyritykset ovat ottaneet hävikin hallinnan huomioon toiminnassaan jo vuosikymmenten ajan. Jos ja kun syömäkelpoista hävikkiä syntyy, hyödynnetään se ensisijaisesti ihmisravintona. Yrityksissä tämä toteutuu esimerkiksi ruoka-aputoimintana.

Mikäli valmiita tuotteita tai tuotannossa syntynyttä hävikkiä ei voida hyödyntää enää ihmisten ruokana, käytetään nämäkin sivuvirrat hyödyksi. Ruokahävikkiä hyödynnetään esimerkiksi eläinrehun valmistuksessa ja biopolttoaineena.

– Hävikkiviikon hyvä sanoma tulisi muistaa myös itse teemaviikon jälkeenkin. Arvostustaan suomalaisia turvallisia ja maistuvia elintarvikkeita kohtaan voi osoittaa joka päivä puuttumalla ruokahävikkiin. Ei heitetä hyvää hukkaan, Pia Pohja muistuttaa.

Lähde; ETL 8.9.2020