Helsingin vanhin perinnetapahtuma, Stadin silakkamarkkinat, alkaa tämän viikon sunnuntaina. Markkinoilta voi ostaa erilaisia kalaherkkuja suoraan kalastajilta sekä tutustua muihin saariston antimiin ja tuotteisiin.

Vuonna 2000 suomalaiset söivät Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan silakkaa 1,2 kiloa vuodessa henkeä kohden. Kulutus on ollut laskussa, ja vuonna 2017 silakkaa syötiin enää 300 grammaa.

Silakan syönti on kenties vierasta nuoremmille kotikokeille. Suomalaiset syövät edelleen paljon kalaa, mutta kulutus on siirtynyt silakasta kasvatettuun loheen ja kirjoloheen. Silakka on kuitenkin monipuolinen raaka-aine, jota ei kannata pelätä: pienestä hopeakyljestä saa helposti maittavan aterian!

Silakkaa näkee myytävän eri muodoissa. Sitä saa perattuna, fileinä tai jopa nahattomina fileinä. Silakasta on saatavana myös erilaisia valmisteita kuten silakkapihvejä, savu- ja hiilisilakoita sekä puolisäilykkeitä.  Silakkafilee ei vaadi käsittelyä, vaan se on heti valmis ruoanlaittoon. Ruotojen poistamisesta ei tarvitse huolehtia: silakan ruodot ovat niin pieniä ja pehmenevät kun kala kypsennetään, joten ne jätetään kalaan.

Ruoanlaitossa silakasta on moneksi. Sitä voi kypsentää useilla eri tavoilla ja sen mieto maku taipuu eri keittiöihin helposti. Silakasta saat niin pehmeät rasvat, proteiinit kuin vitamiinitkin. Erityisen tärkeä kala on suomalaisessa ruokavaliossa D-vitamiinin lähteenä, ja silakassa D-vitamiinia on erittäin runsaasti.

Itämeren tilasta huolehtiva voi syödä silakkaa hyvällä omatunnolla. Silakankalastus on tehokkaimpia keinoja poistaa rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita merestä. Silakankalastus Suomessa on myös saanut MSC-sertifikaatin, joka kertoo kalastuksen kestävyydestä.

Lähde; Pro Kala ry