Syömme lihaa yli suositusten vaikka meressä riittäisi kotimaista terveellistä kalaa yllin kyllin. Tilanne on paradoksaalinen. Suomen merialueen saalista 95 % on silakkaa ja kilohailia. Tällä hetkellä silakkaa syödään kuitenkin vain noin 200−300grammaa vuodessa. Jos kalansaalis käytettäisiin tehokkaasti, silakan käyttöä elintarvikkeena voitaisiin lisätä vähintään kymmenkertaiseksi nykyisestä.

Voisiko silakka puhkaista kasvissyöntikuplan?

Ennätyksellisen hellekesän aikana Suomenlahtea kurittivat massiiviset sinilevälevälautat. Suomenlahden sinilevätilanne oli tänä kesänä pahin 20 vuoteen.

Samaan aikaan kun uimarannat kylpivät leväkukinnoissa, julkisuudessa keskusteltiin, onko lisääntynyt kasvissyönti sittenkin pelkkä kupla. Suomalaisten lihankulutus on nimittäin pysynyt Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan kutakuinkin ennallaan.

− Lihansyöntiä voisi korvata syömällä huomattavasti enemmän kotimaista kalaa. Silakkaa riittäisi suomalaisten lautasille vuodessa jopa yli 20 kiloa henkeä kohden. Silakasta riittäisi siten yllin kyllin aineksia kasvissyöntikuplan puhkaisemiseen! Ilmastoystävällisintä olisi vähentää lihankulutusta lisäämällä kotimaisen kalan ja kasvisten syöntiä. Iso osa Suomen maatalouden vesistökuormituksesta liittyy lihantuotantoon, joten lihatuotannon vähenemiselläkin olisi myönteisiä vaikutuksia merialueiden tilaan, erikoistutkija Antti Lappalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Silakka on superruokaa, jonka rasvapitoisuudet ovat syksyllä parhaimmillaan

Ruokakalana silakka on parhaimmillaan syksyllä, jolloin sen hyödyllisten rasvojen pitoisuus on jopa 8 %. Silakka sisältää muiden rasvaisten kalojen tapaan runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia.

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen eivätkä ne enää aiheuta terveysriskiä. Reippaasti EU:n asettavat pitoisuusrajat alittavaa Itämeren silakkaa voi siis syödä huoletta.

Luken tutkija Jari Setälä suosittaakin suomalaisia syömään lisää silakkaa:
− Silakka on terveellistä ja sitä on hyvin saatavilla. Sen tarjonta ei ole aivan niin kausiluonteista kuin monien muiden luonnonkalojen, Setälä kertoo.

− Ongelmana on ollut, että meillä ei ole osattu tehdä silakasta ja kilohailista riittävän houkuttelevia tuotteita. Lukessa kehitetään parasta aikaa silakasta uusia tuotteita, joita on maisteltavissa Turun ruoka- ja viinimessuilla 5. – 7.10. Ihmisiä on myös autettava löytämään silakka uudestaan! Lisäarvotuotteisiin erikoistunut tutkimuspäällikkö Sari Mäkinen kertoo syksyn silakkatapahtumasta.

”Älä ongi onneasi vaan kalasta ravinteita merestä”

Valitsemalla Itämeren kalaa lautaselleen voi paitsi vähentää lihankulutusta, myös poistaa ravinteita merestä. Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus sai kesäkuussa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa.

Suomen kaupallisen kalastuksen saaliiden mukana poistuu merestä vuosittain yli 500 tonnia fosforia, mikä vastaa noin neljännestä ihmistoiminnan aiheuttamasta vuotuisesta mereen päätyvästä fosforikuormituksesta. Valtaosa ravinteista poistuu nimenomaan silakka- ja kilohailisaaliin mukana, käy ilmi lokakuussa julkaistavasta Suomen ympäristökeskuksen Meriympäristön tila 2018 -raportista.

Ruokaostoksia suunnitellessasi muista siis nämä kolme silakkafaktaa:

  1. Silakalla solakaksi! Silakka on terveellistä lähiruokaa, jossa on runsaasti terveyttä edistäviä ainesosia ja reilusti EU:n raja-arvoja vähemmän haitallisia yhdisteitä.
  2. Puhkaise kasvissyöntikupla! Korvaa liha lautasellasi läheltä sinua kalastetulla Itämeren kalalla.
  3. Puhdista Itämerta ravinteista! Suurin osa kalastuksen mukana poistuvasta fosforista ja typestä poistuu silakan ja kilohailin kalastuksen mukana.
Silakalla solakaksi!

Lähde; Luke