Lauantaina 8. kesäkuuta vietetään Maailman merien päivää. Se on YK-päivä, jota on virallisesti vietetty vuodesta 2008. Meret, pienet ja suuret, ovat tärkeitä luonnolle sekä ihmiskunnalle, mutta esimerkiksi muovijätteen ja rehevöitymisen takia osa meristämme voi huonosti.

Meitä lähimpänä oleva meri on tietysti Itämeri. Valitettavasti sitä sanotaan monesti maailman saastuneimmaksi mereksi. Se on mereksi matala, eikä sen vesi pääse vaihtumaan nopeasti. Jokien, kaupunkien ja maatalouden kautta Itämereen valuu ravinteita, jotka edistävät sen rehevöitymistä. Rehevöitymistä aiheuttavat etenkin typpi ja fosfori.

Kuinka näitä ravinteita sitten saataisiin Itämerestä pois? Kalastamalla.

Silakkasaaliin mukana Itämerestä poistuu vuosittain noin 500 tonnia fosforia ja 27000 tonnia typpeä. Määrä on äärimmäisen merkittävä. Saaristomeren Suojelurahaston mukaan yhden fosforigramman poistaminen Saaristomeren valuma-alueella maksaa keskimäärin 50 senttiä: silakankalastus tekee siis vuosittain 250 miljoonan euron edestä Itämeren suojelutyötä.

Itämeressä nämä alkuaineet edesauttavat rehevöitymistä, sillä ne ovat tärkeitä ravinteita. Ihmisen ei tarvitse pelätä, että voiko silakkaa syödä, kun sen mukana tulee näitä aineita: fosfori on yksi elimistön runsaimmista kivennäisaineista, ja sitä on lähes kaikissa elintarvikkeissa. Typpeäkin kulkee elimistöömme jatkuvasti: hengitysilmastamme lähes 80 prosenttia on typpeä!

Voi siis hyvällä omatunnolla sanoa, että silakan syönti on ekoteko. Maailman merien päivän kunniaksi kannattaakin kokata silakkaa ja kantaa siten kortensa kekoon Itämeren suojelemiseksi.

Lähde; Pro Kala ry 6.6.2019