Järvikala voi olla vaihtoehto ulkomaiselle kalalle jo lähitulevaisuudessa. Etenkin särkikalaa riittäisi lautaselle.

Tou 8, 2019 |

Entä jos alaskanseiti ja norjanlohi korvattaisiin koululaisen lautasella kotimaisella särkikalalla? Kalaa riittäisi ja makukin kelpaisi.

Mikkelin Kalevankankaan koululla syödään perjantaina kalaa. Tällä kertaa tarjolla on uunissa paistettua alaskanseitä, pyydetty Beringinmereltä. Kaukainen kala näyttäisi kelpaavan silmämääräisesti hyvin.

– Maistuu ja monet tykkää syödä kalaa. Kuten lautasilta näkyy, aika monella on kalaa lautasella aika paljon, 5A-luokan oppilas Kaneli Kutvonen sanoo ja lusikoi seitä sitruunakastikkeen, keitetyn perunan ja salaatin kera.

– On tämä ihan hyvää. Uppoaa kylllä, vahvistaa Otto Vähätiitto 6A-luokalta.

Molemmat ovat tottuneita kalansyöjiä myös vapaa-ajalla. Perheissä mökkeillään ja kalastetaan sekä valmistetaan itsepyydetyistä kaloista myös aterioita. Kanelin suosikki on paistettu muikku ja Oton herkku on itsepyydetty hauki.

– Sanoisin, että olisihan hyvä hyvä, että olisi järvikalaakin tarjolla, Vähätiitto tuumi.

Hinta ja saatavuus ovat ne ongelmakohdat. Tarvitsemme suuria eriä kerrallaan, jopa 600–700 kiloa. Ja meille kalan pitää tulla käyttövalmiina eli massana, viipaleina, kuutioina ja ruodottomana. Siinä on ne suurimmat haasteet, Marja Jussi-Pekka sanoo

Mikkelissä oppilaalle tarjottavan annoksen raaka-aineet saavat maksaa yhteensä euron.

– Käyttäisimme mielellämme järvikalaa enemmänkin, mutta kalan tulee maksaa mahdollisimman vähän, Jussi-Pekka vahvistaa

Mikkelin kouluissa tarjottaisiin järvikalaa, jos se olisi kiinni Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluiden tuotannonsuunnittelija Marja Jussi-Pekasta kiinni. Mutta ruokalistalla on hauen, ahvenen, särjen tai muikun sijasta ulkomaista seitä ja lohta pääasiassa.

Mikkelin kuuden viikon listalla on tänä keväänä pääosin norjalaista seitiä ja lohta sekä kotimaista kirjolohipyörykkää, hauesta valmistettu järvikalaperunalaatikkoa sekä järvikalaa murekkeina ja pihveinä.

Mikkelin kaupungin keskuskeittiössä Isossa Padassa valmistetaan kuutisen tuhatta lounasta päivässä. Järvikalaa tarvitaan 600-700 kiloa päivässä. Vielä tänä keväänä Mikkelissä kokeillaan uuden tavarantoimittajan kanssa järvikalasta tehtyä massaa.

– Reseptiikka on valmiina. Hauesta on tehty kalapastavuokaa ja perunajärvikalalaatikkoa. Ne ovat olleet oikein tykättyjä oppilaiden ja opettajien keskuudessa, palveluesimies Manne Peltonen sanoo.

Tavoitteena järvikalaa kerran kuukaudessa jo syksyllä

Kalamassakokeilu on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin Nostetta särkikalasta -hanketta. Tavoite on luoda toimintamalli, jolla järvikalaa saataisiin pyydettyä ja jalostettua nykyistä tasaisemmin suurkeittiöiden tarpeisiin.

– Tavoite on, että syksyllä jo ainakin kerran kuukaudessa olisi tarjolla järvikalaa Etelä-Savon kouluille, projektipäällikkö Esko Helansuo määrittelee.

Hankkeen lähtökohta on, että särkikalan hyödyntämiseen rakennettua konseptia voitaisiin tulevaisuudessa käyttää eri puolella Suomea.

– On täysin mahdollista, että kotimaista järvikalaa voitaisiin syödä kouluissa kerran viikossa, Helansuo sanoo.

Särkeä, lahnaa ja muikkua olisi riittävästi

Suomen tuhansissa järvissä riittää kalaa, mutta kuinka paljon sitä riittäisi. Jyväskylän yliopiston, Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutin hiljattain julkaiseman tutkimuksen perusteella erityisesti särkeä, lahnaa ja muikkua voitaisiin pyytää moninkertaisia määriä nykyiseen verrattuna ilman, että kalakannat vaarantuisivat.

Jos Mikkelin tarve oli 600 kiloa viikossa, koko Suomen kouluruokailussa kalaa menisi arviolta 60 000 kiloa, sillä Mikkelin asukasluku on prosentin verran Suomen asukasluvusta.

– Tuon laskelman mukainen kulutuksen kasvu oli kolme miljoona kiloa vuodessa. Yksin särkeä voisi pyytää useita miljoonia kiloja nykyistä enemmän, samoin muikkua ja lahnaakin kantojen ilmeisesti kärsimättä, tutkijatohtori Timo RuokonenJyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoo.

– Eli karkeasti laskien sisävesillä on potentiaalia kalankulutuksen nostamiselle ainakin noiden edellä mainittujen lajien osalta. Jos vielä lisättäisiin silakan käyttöä elintarvikkeeksi, niin kalaa riittänee hyvinkin, Ruokonen arvioi.

Sen sijaan vaikeuksia voisi tulla kuhan, siian ja jopa ahvenen kohdalla. Niiden kalastuksen voimakas lisäys voisi horjuttaa järvien kalakantoja.

Järvikalan pyytäminen loisi työpaikkoja kalastajille ja kalan jalostukseen. Lähiruoaksi luokiteltava järvikala pienentäisi myös ihmisen hiilijalanjälkeä.

– Näkisin että kotimaisen kestävästi kalastetun kalan käytön lisääminen toisi melkeinpä vain positiivisia vaikutuksia esimerkiksi ilmastoasioiden ja terveyden näkökulmasta, jos aterioilla lihaa korvataan pienen hiilijalanjäljen omaavalla terveellisellä lähikalalla. Lähellä kasvaneen järvikalan käyttö olisi järkevää sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmasta, Timo Ruokonen arvioi.

Jyväskylän yliopiston vetämässä tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa erilaisten järvien saalispotentiaali. Särkien osalta parhaita kalavesiä ovat Etelä- ja Keski-Suomen rehevät järvet. Kannattava kalastus vaatii tuhansien kilojen päiväsaaliita.

– Kalastajien kokemuksen perusteella tuhannen hehtaarin järvi tai useampi muutaman sadan hehtaarin järveä tarjoaa riittävän tehokkaan alueen, sillä yllättävän pienessäkin järvessä voi olla paljon kalaa, Timo Ruokonen sanoo.

Lähde; YLE 8.5.2019

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.