Valitse sivu

Vajaat kaksi viikkoa kestävä matka tehdään hiljan telakalta tulleella, pidennetyllä ja kunnostetulla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusalus Arandalla. Kunnostukset ovat parantaneet työskentelymahdollisuuksia myös kalantutkimusmatkoilla, kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi Lukesta.

Matka tuottaa tietoa kalakantojen runsaudesta ja koostumuksesta

Suomi kerää ainoana maana ammattikalastuksesta riippumatonta tietoa Pohjanlahden silakasta, joka on Suomen kalastukselle ylivoimaisesti tärkein kalakanta. Lähinnä Selkämereltä saatava vuosisaalis pyörii 100 miljoonan kilon tietämissä.

Samalla matkalla kerätään tietoa myös Itämeren pääaltaan pohjoisosasta ja Suomenlahden pohjoispuoliskolta, jotka kuuluvat niin ikään Suomen vastuualueeseen. Silakan osuus merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on noin 90 prosenttia ja saaliin arvosta noin 70 prosenttia.

Tietoa silakka- ja kilohailikantojen runsaudesta hankitaan kaikuluotaamalla. Kalaston koostumus selvitetään koetroolauksilla.

– Pitkän ja kuuman kesän jälkeen odotuksissa on runsas määrä kesän vanhaa silakkaa ja kilohailia – tästä saataneen matkan aikana alustava käsitys, kertoo Raitaniemi.

Näytteitä kerätään samalla myös muihin tutkimuksiin, kuten silakoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä Ruotsin Naturhistoriska Riksmuseetille ja mahdollisia turska- ym. näytteitä Åbo Akademille.

Silakan ja kilohailin kaikuluotaustutkimus tehdään vuosittain syys-lokakuussa, ja se on osa EU:n edellyttämää kalakantojen seurantaa. Tutkimus rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelmasta vuosille 2014–2020.

Matkalla kerättyä tietoa hyödyntää muun muassa Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), joka antaa suosituksen suurimmista kestävistä saalismääristä.

Lähde; Luke/ Uutiset 28.9