Lihapullakone lykkää kalapihvejä

Huh 5, 2016 |

Lähde: Rannikkoseutu, Toimittaja, Susanne Hiltunen

Tuire Merilahti lastaa herkullisia kalapihvejä koneesta uuninpellille. Kalaliike S. Wallinin valmistaa pihvejä kolmen työntekijän voimin vuokratiloissa Raisiossa.

-Valmiit kalapihvit matkaavat täältä eteenpäin pakasteina, Hannu Lahtonen (vas.) ja Jaakko Manelius esittelevät. Kalapihvit edustavat tuotekehityksen päätä hankkeessa, jossa hyödynnetään särkikaloja.

– Ostin koneen kalapihvien valmistusta varten aanelosen kokoisen, italiankielisen esitteen perusteella. Kun laite saapui, yllätyin siitä, miten pieni se on. Yllätys oli sekin, että se työntää ulos lihapullan mallisia pullia, eikä pihvin mallisia lättyjä, Jaakko Manelius Kalaliike S. Wallinilta nauraa.

Kalapihvit ovat osa viime keväänä alkanutta hanketta, jolla pienennetään Itämeren fosfori- ja typpikuormaa. John Nurmisen säätiön aloittama hanke hyödyntää vajaasti hyödynnettyä kalaa eli särkeä ja lahnaa.

– Tässä projektissa olemme saaneet tuotteistaa kaloja, ja nyt näistä tehty projektiin sopiva tuote, lähikalapihvi, hankkeessa mukana oleva kalastaja Hannu Lahtonen toteaa.

Manelius ja Lahtonen tekivät tuotekehitystä yhteistuumin Turun ruokapalveluyhtiö Arkean kanssa ennen kuin tuotanto saatiin kunnolla käyntiin tammikuussa.

– Ensin teimme aika monta erää syömäkelvottomia ennen kuin kehtasimme viedä kalapihvejä konttorille muiden maistettavaksi, Manelius muistelee.

Kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja vanhainkoteihin toimitettavissa pihveissä on aina kalaa vähintään 60 ja suolaa alle 0,9 prosenttia.

Kalapihvit ovat lisäksi laktoosittomia, gluteenittomia ja lisäaineettomia. Hankkeessa niitä valmistetaan pääosin lahnasta. Valikoimaan kuuluu myös särjestä ja norssista valmistettu lähikalapihvi, sekä munaton ja maidoton allergiapihvi.

– Aloitimme valmistamalla lahnapihvejä viime vuonna Naantalin kaupungille. Silloin pihvejä vielä pyöriteltiin käsin. Naantali haastoi mukaan Kaarinan ja siitä seurasi lumipalloefekti, Manelius kertoo.

Tällä hetkellä kalapihvejä menee myös Turkuun, Paimioon ja Saloon. Tekeillä ovat sopimukset Espoon ja Rauman kanssa.

– Espoossa yksin syödään 65 000 lautasannosta päivässä. Se tuplaisi tämän hetkisen tuotannon.

Myös K- ja S-ryhmät ovat halukkaita ottamaan kalapihvejä myyntiin, mutta toistaiseksi yksityisasiakkaat voivat hankkia tuotetta vain S. Wallinilta kauppahallista.

Alkavan kalastuskauden tavoitteena on pyydystää raakakalaa noin 200 tonnia. Se merkitsee noin viittä miljoonaa kalapihviä.

– Kalastajia hankkeessa on tänä vuonna mukana kymmenen. Arvokalat on vapautettava mereen. Se saa kalastajat miettimään ja moni ei lähde sen takia mukaan, Hannu Lahtonen toteaa.

Pyydykset on merkitty koodeilla ja kalastajien on tehtävä viikottain John Nurmisen säätiölle ilmoitukset siitä, miten paljon arvokalaa on vapautettu. Lisäksi pyydysten pitäminen jokisuissa on kielletty.

John Nurmisen säätiö vastaa hankkeen johtamisesta, sekä maksaa kalastajille fosforinpoistopalkkiota. Yhteistyöyritykset, resepteistä ja tuotekehityksestä vastannut Kalaliike S. Wallin Oy ja kalapihvien raaka-ainemassan valmistava Kala-Apu, ovat hankkeessa mukana omilla varoillaan.

Kala-apu myös perkaa kalat. Viime vuonna ruodot toimitettiin Sybimarille biokaasun valmistukseen. Tänä vuonna ne viedään Kasnäsiin kalajauhotehtaalle, josta jauho kuljetetaan Raisioon, ja siitä valmistetaan kalanruokaa.

– Tähän mennessä hanke on onnistunut tavoitteissaan hyvin, John Nurmisen säätiön asiamies Miina Mäki kiittelee.

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.