Laukaan uusi kiertovesikasvatuksen kehitysympäristö vauhdittaa kalantuotantoa

Lok 21, 2015 |

Kalan kiertovesikasvatus kasvattaa suosiotaan maailmalla. Suomella on nyt erinomainen mahdollisuus profiloitua alan edelläkävijäksi.

Suomalaisten syömästä kalasta 85 prosenttia on tuontikalaa. Luku lähtee pian toivottavasti pienenemään, koska kalantuotanto kehittyy Suomessa nopeasti.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalanviljelylaitokselle Laukaaseen avattiin lokakuun puolivälissä kiertovesikasvatuksen kokeilu- ja oppimisympäristö. Sen avulla voidaan testata kalankasvatuksen kehitystyön teknisiä ratkaisuja ja hakea kalanviljelyn kannalta tärkeitä biologisia raja-arvoja.

Kiertovesiviljelyssä syntyy vähän ravinnepäästöjä

Kiertovesiviljely on kalankasvatusmenetelmä, jossa vettä kierrätetään pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Menetelmä säästää vettä, koska uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä.

– Tällä menetelmällä tuotetut kalamäärät ovat vielä toistaiseksi olleet pieniä, sillä kiertovesiviljelymenetelmää on korkeiden kustannusten vuoksi voitu käyttää vain arvokkaampien lajien kasvatukseen. Nyt suuntaus on kohti suurempia yksiköitä ja massalajien, kuten kirjolohen, tuotantoa, sanoo Luken erityisasiantuntija Tapio Kiuru.

Suomessa kalantuotantoa ovat rajoittaneet erityisesti ympäristölupakysymykset. Viime vuosina uusia tuotantolupia on kuitenkin myönnetty kiertovesikasvatukseen, koska ravinnepäästöt ovat siinä muita menetelmiä pienemmät.

Kiertovesiviljelyteknologialla on lupaavat vientinäkymät

Kiertovesikasvatus kehittyy nopeasti monissa länsimaissa, mutta Suomella on runsaasti konkreettisia kilpailuetuja.

– Olemme välttämättömien tuotantopanosten, kuten energian ja nestehapen, saatavuuden ja hinnan suhteen hyvässä asemassa moniin kilpailijoihin verrattuna. Meillä on puhdasta makeaa vettä, sijoituspaikkoja viljelylaitoksille ja logistiikkamme toimii. Taustalla on suomalainen biologisen ja prosessiteollisuuden osaaminen, Kiuru toteaa.

Laukaan uusi kiertovesikasvatuksen kokeilu- ja oppimisympäristö tukee tuotannon modernisointia. Esimerkiksi kiertovesirehuja voidaan kehittää tarkasti vedenlaatua mittaavan laitteiston avulla.

– Tarve kokeilu- ja oppimisympäristölle nousi alan kotimaisista yrityksistä. Laitteisto on herättänyt jo myös kansainvälistä kiinnostusta. Myös tutkimuskäyttöön soveltuvan ympäristön avulla Suomeen saadaan alan kansainvälistä rahoitusta, verkostoja ja yritysten tarvitsemaa tietoa, summaa Kiuru.

Laukaan kiertovesikasvatuksen kokeilu ja oppimisympäristö on rahoitettu Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) ja hankkeelle ovat osoittaneet tukensa Suomen suurimmat ruokakalankasvattajat ja poikastuottajat (Taimen yhtiöt ja Savon Taimen Oy), kaikki Suomen kiertovesikasvattajat (Carelian Caviar Oy, Caviar Empirik Oy, Huutokosken Arvo-Kala Oy, Kuhina Oy, Polar Fish Oy, Savolax Oy, Sybimar Oy, Taimen Oy) sekä kiertovesilaitoksia suunnittelevat ja rakentavat yritykset (Arvo-Tec Oy, Kalavesikonsultit Oy ja Sybimar Oy).

Kiertovesikasvatus_kehitysymparisto_tapio_kiuru2

 

Laukaan uusi kiertovesikasvatuksen kokeilu ja oppimisympäristö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet nykyaikaisen ja ympäristöystävällisen kalanviljelyn tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kuva: Tapio Kiuru

 

 

Lähde: Luke 15.10.2015

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.