Sininen biotalous tuottaa kotimaista ja kestävästi viljeltyä kalaa

Kes 30, 2015 |

Sininen biotalous tuottaa kotimaista ja kestävästi viljeltyä kalaa

Artikkeli Kala 16.06.2015

kuva_pekka_tuuri

Teksti: Anna-Mari Mäki-Kuutti

Kalaa syödään entistä enemmän, mutta valtaosa suomalaisten lautasille päätyvästä kalasta on tuontikalaa. Nyt kotimaista kalankasvatusta halutaan lisätä ja kehittää kestävästi niin, että myös meriympäristö voi hyvin.

Kalan tuotanto kasvaa maailmalla noin kaksi miljardia kiloa vuodessa, käsi kädessä väestönkasvun ja vaurastumisen kanssa. Kasvatetun kalan tuotanto lisääntyy, sillä luonnonvesien saaliit ovat pysyneet samoina jo vuosikymmeniä.

Suomessa kotimaisen ruokakalan omavaraisuusaste on pudonnut vajaaseen viidennekseen. Meillä kasvatetaan vuosittain noin 13 miljoonaa kiloa kalaa. Tuotanto on supistunut 1990-luvun alusta lähtien, koska kalankasvatuslaitosten tuotantolupia on Itämeren heikon tilan takia tiukennettu.

Ravinnepäästöt vähentyneet

Kalankasvatuksen ravinnepäästöt ovat viime vuosikymmeninä merkittävästi laskeneet paitsi vähentyneen tuotannon myös parantuneiden ruokintatekniikoiden ja vähäisemmän rehun käytön ansiosta. Kalaa voidaan nykyisin kasvattaa jo varsin vähäisin ympäristövaikutuksin.

Suomen biotalousstrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalantuotantoa kestävästi.

– Sinisessä biotaloudessa vesiluonnonvaroja hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin ja kestävämmin, tiivistää tutkija Kaija Saarni Luonnonvarakeskuksesta.

Vesi- ja kalavaroihin pohjautuva liiketoiminnan kehittäminen on yksi maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeista. Se kattaa muun muassa ammattikalastuksen, kalankasvatuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kestävän kehittämisen.

– Vesistöissä on miljoonia kiloja vajaasti hyödynnettyä kalabiomassaa, jonka käytön tehostaminen vaatii niin markkinoiden, tekniikan kuin ammattikalastuksenkin kehittämistä.

Uusia kasvatuslaitoksia avomerelle

Suomen vesistöissä olevan potentiaalin hyödyntämiseksi on etsitty uudenlaisia lähestymistapoja myös kalankasvatukseen. Kansallisessa sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelylle sopivia tuotantoalueita ja mallinnettu tuotantomääriä niin, että vesialueiden ekologia ja muu käyttö ovat sopusoinnussa keskenään.

– Sijainninohjauksen mukaan avomeri on paras paikka lisätä tuotantoa. Avomerelle voidaan sijoittaa suuria tuotantoyksiköitä niin, että ympäristö kestää kuormituksen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen.

Luke selvittää nyt avomerikasvatuksen tuotantotaloutta ja ympäristövaikutusten mittaamista yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tällä hetkellä Suomen kalankasvatuslaitokset sijaitsevat pääosin suojaisalla Saaristomerellä.

– Avomerilaitoksiin liittyy monia haasteita. Avomerikasvatus poikkeaa perinteisestä kasvatuksesta tuotanto-olosuhteiltaan ja -tekniikaltaan. Sääolot ovat vaativat ja, työturvallisuus edellyttää huolellisuutta.

Kiertovesiviljelyä kehitetään

Kalankasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa moni asia. Merellä investoinnit ankaria olosuhteita kestäviin kasvatuslaitteisiin, ruokintajärjestelmiin ja veneisiin ovat mittavia.

– Sisävesialueella taas tarvitaan kalliita teknisiä ja rakenteellisia investointeja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Molemmissa tapauksissa nykyistä suuremmat yksiköt ovat edellytys kannattavalle tuotannolle, Kankainen toteaa.

Myös koko tuotantoketjun poikaskasvatuksesta markkinoille pitää olla toimiva. Merikasvatuksen apuna poikastuotannossa voidaan käyttää esimerkiksi kiertovesiviljelyä, jossa veden kulutusta ja ravinnepäästöjä vähennetään kierrättämällä vettä kasvatusaltaiden ja puhdistuslaitteiston välillä.

Laukaan kalanviljelylaitoksella on juuri käynnistynyt hanke, jossa kiertovesikasvatukselle laaditaan kehittämissuunnitelma. Hankkeessa investoidaan uuteen kokeilu- ja oppimisympäristöön, jolla voidaan ratkaista kasvatustekniikan ongelmia. Kysyntää kiertovesikasvatuksen osaamiselle on Suomessakin, vaikka menetelmä on vielä kallis peruselintarvikkeiden tuottamiseen.

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.