huippututkimusta kirjolohen jalostuksessa

Tou 2, 2015 |

Tervon kalanviljelylaitoksessa huippututkimusta kirjolohen jalostuksessa – kevään korvalla syntynyt sukupolvi takaa jalostustyön jatkuvuuden

Tiedote Kala 28.04.2015

Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitoksessa tuotettiin pääsiäisviikolla onnistuneesti kirjolohen uusi jalostussukupolvi. Kesän 2014 loppupuolelle ajoittunut hellejakso rasitti koko kalanviljelyelinkeinoa, ja kirjolohen uuden sukupolven syntyminen oli lämpimän loppukesän johdosta epävarmaa kuluvan vuoden huhtikuun alkupuolelle saakka.

Tervon kalanviljelylaitos tuottaa vuosittain 560 kirjolohiperhettä. Jokainen perhe on ennalta määritelty yhdistelmä vanhemmista, joista tuotettavien jälkeläisten ominaisuuksia on parannettu. Nyt syntynyt uusi sukupolvi takaa JALO-valintajalostusohjelman jatkumisen keskeytyksettä.

Helteisen kesän vaikutukset saattavat heijastua kalanviljelyssä pitkälle tulevaisuuteen

Helteen lämmittämä kasvatusvesi ja lämpimissä olosuhteissa käytetty rajoitettu ruokinta voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia kaloissa. Rajoitetulla ruokinnalla pyritään suojelemaan kaloja, kun veden lämpötila nousee lyhytaikaisesti haitallisen korkeaksi. Syöntiin ja ruoansulatukseen käytettävä hapenkulutus suuntautuu näin peruselintoimintojen ylläpitoon, jolloin kalat selviytyvät paremmin tilapäisestä lämmönnoususta.

Pitkäaikainen ruokinnan rajoittaminen kesken parhaan kasvukauden saattaa aiheuttaa suuria vahinkoja, pahimmassa tapauksessa kirjolohiemot jättävät seuraavan lisääntymiskauden väliin. Sukukypsyvienkin, hellejaksosta kärsineiden kalojen mäti ja maiti saattaa olla laadultaan heikkoa ja vaikuttaa lisääntymistulokseen.

Varakalasto pelasti tilanteen Tervossa

Kalanviljelylaitokset hallitsevat riskejä hajauttamalla tuotannon kannalta tärkeää materiaalia useampaan osaan laitosta tai peräti toiselle laitokselle. Ongelmatilanteissa toimintaa voidaan jatkaa varakalaston avulla.

Tervossa kirjolohen valintajalostusohjelman jatkaminen keskeytyksettä hellekesän tappioiden jälkeen riippui käytettävissä olevasta varamateriaalista. Varaparvi oli sijoitettu siten, että kalat selvisivät kesän yli hyvin, ja valinta oli mahdollista kohdistaa niihin.

Maalis-huhtikuulle 2015 ajoitettuun kutuun saakka oli epävarmaa, kuinka lämmin kesä ja siitä aiheutunut pitkä rajoitettu ruokinta olivat vaikuttaneet kalojen lisääntymisvalmiuteen ja erityisesti mädin laatuun. Varaparven sukukypsymisen varmistamiseksi tehdyn työn tuloksena emoiksi valitut kirjolohet saatiin onnistuneesti yhtäaikaisesti sukukypsiksi juuri ennen pääsiäistä, eikä hedelmöityksissä havaittu mädin eikä maidin heikentynyttä laatua.

Neljällä viidestä Suomessa kasvatetusta kirjolohesta juuret Tervossa

JALO-ohjelmassa kalamateriaalia parannetaan kahdessa valintalinjassa. KASVU-linjaa jalostetaan nopeasti kasvavaksi, ja se soveltuu sekä mädin että lihan kaupalliseen tuotantoon. MARTO-linjassa puolestaan ensisijaisena jalostustavoitteena on myöhäinen sukukypsyysikä, jolloin kasvattajien on mahdollista tuottaa isokokoista ja hyvälaatuista kalaa ilman sukukypsyyden aiheuttamaa lihan laadun alentumista.

Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetuista kirjolohista on juuret Tervossa sijaitsevassa valintajalostusohjelmassa.

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.