Ville Vähä: Paleodieetillä kotimaisen kalan kulutus nousuun?

Maa 14, 2015 |

Luolamiehen tai kivikauden dieettinä tunnettu paleoliittinen ruokavalio on herättänyt runsaasti huomiota ja moni on sitä innostunut kokeilemaan. Paleoruokavaliossa käytetään tuoreita, puhtaita ja mahdollisimman vähän prosessoituja runsasproteiinisia raaka-aineita. Tällä on yhtymäkohtia myös lähi- ja luomuruokaan. Kotimainen luonnonkala on parhaimmillaan kaikkea tätä.

Suomalaiset syövät entistä enemmän kalaa, mutta kulutuksen kasvu perustuu ulkomailta rahdattuun kasvatettuun kalaan. Jokainen suomalainen syö fileepainoksi muutettuna noin 15 kiloa kalaa vuodessa. Tästä tuontikalan osuus on peräti kolme neljäsosaa. Kotimaista luonnonkalaa popsitaan henkeä kohden vain parisen kiloa vuodessa. Miksi kotimainen luonnonkala ei löydä tietään ruokapöytiin?

Yleisin selitys on kuluttajien tottuminen valmiisiin tai vähintäänkin nopeasti ja helposti valmistettaviin kalaruokiin. Taustalla täytyy kuitenkin olla jotain muutakin. Eri medioiden kalaruokajutuissa esiintyy valitettavan usein eksoottisia kalalajeja. Monet kalareseptit ovat peräisin ulkomailta ja aina niitä ei haluta tai osata sovittaa Suomen olosuhteisiin.

Tuttu ongelma kalatiskeillä on myös se, että kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Esimerkiksi madetta on tarjolla jo marraskuusta alkaen, mutta kysyntä painottuu helmi–maaliskuulle. Tällöin madesaaliit ovat jo monin paikoin hiipumassa. Yllättävän maukasta kuoretta löytyy puolestaan kalatiskeiltä yleensä vain maalis–huhtikuussa. Pitää siis tuntea luonnonkalojen saatavuuden vaihtelu vuoden kierron mukaan.

Aina ei ole kyse tiedon puutteesta, vaan sen ylitarjonnasta. Kuluttaja törmää melkoiseen informaatiotulvaan, kun puhutaan kalojen terveysvaikutuksista tai ekologisesti kestävästä kalastuksesta. Tarvittavat perustiedot selviävät kuitenkin verrattain helposti. Alkuun pääse, kun tutustuu mitä kerrotaan syöntisuosituksissa, minkä värisiä liikennevaloja kalat ovat saaneet ja mistä MSC-sertifikaatti kertoo.

Tuttu fraasi on, että kaupunkilaiset ja nykynuoret eivät osaa käsitellä kaloja. Kalojen käsittely mielletään vaikeaksi, mutta samalla kotikeittiössä tehdään molekyyligastronomiaa tieteellisellä otteella. Esimerkiksi YouTubesta löytyy hyvät ohjeet niin muikun puhkomiseen, mateen nylkemiseen kuin hauen ruodottomaksi fileointiinkin. Ja jos käsittely tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi sen jättää kalatiskien ammattitaitoisten myyjien hoidettavaksi.

Kotimaista luonnonkalaa on vielä tällä hetkellä kohtuullisesti saatavilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Ammattikalastajien keski-ikä on korkea ja harva nuori ryhtyy kalastajan vaativaan ammattiin. Merialueen ja sisävesien ammattikalastajien määrät ovatkin puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Näin kevättalvella eletään yhden oman suosikkikalani, ahvenen, sesonkiaikaa. Tätä Suomen kansalliskalaa on nyt tarjolla niin kauppojen tiskeillä kuin pilkkiavannon alla. Ja tästä herkusta Berlusconikin on epäilemättä kateellinen!

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.