Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastukselle myönnettiin kesäkuussa kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatti. Kalojen vierasainepitoisuudet ovat vähentyneet. Kuluttajat arvostavat kotimaista kalaa. Kalalla on hyvä kysyntä, jos vain olisi myytävää. Hyvistä uutisista huolimatta etenkin rannikkokalastus on syvässä kriisissä.

Rannikkokalastuksen vahinkoeläinongelmaan ei ole saatu ratkaisua ja avomerikalastusta rasittavat suuret vuosittaiset kiintiövaihtelut.

Suomen Riistakeskus päivittää parhaillaan hyljekantojen hoitosuunnitelman. SAKL:n mielestä suunnitelmassa on oltava tehokkaat toimet ylisuuren hyljekannan vähentämiseksi kestävälle tasolle tavoitteena kalastuksen ja kalakantojen suojeleminen. Metsästyksen lisäksi on suunnitelmassa sallittava kannanhoidolliset toimet, jolla vahinkoyksilöt poistetaan kalastusalueilta.

Kuhan kalastuksen säätely 1.1.2019 alkaen huolestuttaa etenkin eteläisen Suomen ammattikalastajia. Kuhan alamitan nosto merkitsisi vakavia sosio-ekonomisia ongelmia rannikkokalastukselle ja vähentäisi entisestään kalan tarjontaa kuluttajille. SAKL katsoo, että kalastusasetuksen siirtymäaikaa on jatkettava kolme (3) vuotta ja että sinä aikana on tehtävä puolueeton tutkimus kuhakantojen tilasta ja kuhan kalastuksesta ja sen säätelystä.

SAKL esittää sen lisäksi kalastusasetukseen kuhalle ylämittaa (65 senttimetriä) 1.1.2019 alkaen. SAKL on myös valmis antamaan suosituksen asiasta jäsenilleen.

Alkukesän aikana EU-komissio antoi ehdotuksensa uudeksi meri- ja kalatalousrahastoksi vuosille 2021-27. SAKL:n kanta on, että hallinnon ja säädösten yksinkertaistaminen tulee olla keskeinen asia uudella kaudella ja rahaston tulee antaa todellisia mahdollisuuksia alan uudistumiselle. Jäsenvaltioiden liikkumavaara yleissäädösten sisällä tulee lisätä. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen täysimääräinen korvaaminen ja erilaiset suojaustoimet tulee myös jatkossa olla tukikelpoisia.

EU-komissio on myös esittänyt valvonta-asetuksen muuttamisesta. Komissio esittää valvonnan ja byrokratian rajua lisäämistä. Komissio esittää muun muassa seurantateknologian laajentamista pieniin rannikkoaluksiin, ennakkoilmoitusmenettelyn laajentamista, kameravalvonnan käyttöön ottoa ja kalan punnituksen byrokratisointia vaatimalla rekisteröityjä ”punnitusmiehiä”. Ehdotetut valvontatoimet eivät ole missään suhteessa kalastuksen laajuuteen ja SAKL ei hyväksy komission esittämiä uusia toimia.

Ammattikalastuksen kehitys on ollut negatiivinen huolimatta siitä, että jo useampi hallitus on puheissa edistänyt kestävää kehitystä, lähiruokaa ja sinistä biotaloutta. Kalan tuonti on kuitenkin koko tämän ajan kasvanut kuten myös kalastajien keski-ikä mikä on nyt yli 50 vuotta (lähde: Maaseutuyrittäjien eläkelaitos).

Muun alkutuotannon tapaan myös ammattikalastus on kriisissä ja tarvitsee hallituksen välitöntä apua konkreettisilla toimilla. Hallituksen on myös ryhdyttävä todellisiin byrokratian purkutalkoisiin sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Lähde; Julkilausuma

SAKL:n hallituksen kesäkokous 17.-18.8.2018