Elintarvikemarkkinoiden tuonti jatkaa kasvua

Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä.

Luonnonvarakeskuksen Tuonti II-tutkimuksessa käy ilmi rahavirtojen kulku elintarvikemarkkinoilla. Tuontiaste kuvaa tuonnin arvon osuutta tuotannosta. Se kasvaa, koska tuonti lisääntyy nopeammin kuin tuotanto. Valmiselintarviketuonnin kasvua selittää määrän kasvu, sen sijaan panostuonnissa hinnat ovat nousseet tuontimääriä nopeammin. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli vuonna 2012 8,7 miljardia euroa, josta tuotannon panos- ja investointituontia 6,2 miljardia ja valmiselintarvikkeita 2,5 miljardia euroa.

Suomalaiset syövät pääosin kotimaista ruokaa

– Tuonnin kasvusta huolimatta, suomalaiset syövät edelleen pääosin kotimaista ruokaa. Kun huomioon otetaan kotimaan tuotannossa käytetyt lyhytkestoiset tuontituotteet, pitkäkestoiset investoinnit sekä kaupan elintarviketuonti, niin kotimaisuusaste oli 72 prosenttia vuonna 2012. Vaikka tuontiruoan osuus kasvaa, niin valtaosa elintarvikealan tuonnista on tuotannon käyttämiä tuotteita, kertoo tutkija Marja Knuuttila Luonnonvarakeskuksesta.

Kemikaalit, kuten maatalouden kasvinsuojeluaineet ja puhdistus- ja desinfiointiaineet, ovat suurin yksittäinen tuontituoteryhmä. Energian raaka-aineiden ja jalosteiden tuonti yhteensä ovat kuitenkin yhtä suuri kuin kemikaalit yksittäisenä tuoteryhmänä. Kotimaisen tuotannon niukkuuden vuoksi tuodaan eläinrehujen kasvivalkuaista, öljykasvisiemeniä ja soijapuristeita. Kansainvälinen elintarvikeala käyttää paljon myös tuontipalveluja.

Tuontiriippuvuus altistaa häiriöille

Suomessa ruokahuollon turvaamisella on pitkät perinteet. Jo Suomen sijainti jäätyvän meren takana asettaa kuljetusten sujumiselle ja ulkomaankaupalle haasteita. Äkillisten tuonnin häiriöiden lisäksi tuonnin merkitys näkyy muillakin tavoin.

– Keskeisten tuontituotteiden hintaheilahtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja valmiiden elintarvikkeiden tuonnin kasvu lisää kilpailua kotimaassa. Kotimaisen tuotannon ylläpitämiseksi on kehitettävä uusia tuotteita ja haettava lisämarkkinoita viennistä, toteaa Marja Knuuttila.

Energiassa ja kemikaaleissa elintarvikeala on riippuvainen kotimaan muista aloista ja niiden tuonnista.

Suomi on Ruotsia ja Tanskaa vähemmän tuontiriippuvainen

Ruotsissa on vähiten omaa ruokatuotantoa suhteessa väkilukuun. Tanskan maaperä soveltuu viljelyyn ja Tanska on erikoistunut viemään sianlihaa, joka vaatii tuontisoijaa. Ruotsissa ja Tanskassa sekä tuonnin osuus tuotannosta että myydyistä elintarvikkeista on Suomea suurempi. Kauppaan tuotavan ruoan osuus on suurin Ruotsissa.

Tutkimuksen rahoitti Huoltovarmuuskeskus. Tutkimus on jatkoa vuonna 2012 päättyneelle Elintarviketuotannon ja -markkinoiden riippuvuus tuonnista -tutkimukselle.

Lisätietoja

vanhempi tutkija Marja Knuuttila puh. 029 532 6254, etunimi.sukunimi@luke.fi>