Suomalaisilla väärä käsitys kotimaisesta kalasta – ”Olemme ajautumassa kriisiin”

Tou 27, 2020 |

Suomalaiset syövät nyt kaksi kertaa enemmän kalaa kuin 1990-luvulla, mutta suurin osa kalasta tulee ulkomailta, pääasiassa se on norjalaista lohta. Tänään julkistettu Aalloilta ateriaksi -hanke haluaa tähän muutoksen.

Hankkeen tiimoilta tehty tutkimus paljasti, että suomalaisilla on väärä käsitys kotimaisen kasvatetun kalan omavaraisuudesta. Omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia, mutta yli puolet suomalaisista luulee kotimaisen kasvatetun kalan omavaraisuusasteen olevan vähintään 60 prosenttia. Tämä selviää Kalaneuvos Oy:n toukokuussa 2020 Innolink Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1200 suomalaista.

30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin vuosittain 20 miljoonaa kiloa kalaa. Nyt määrä on 12–14 miljoonaa kiloa, ja se on pääasiassa kirjolohta. Lohta on myös yritetty kasvattaa, mutta se ei ole onnistunut.

– Meillä ei ole jalostettua ruokakalan viljelyyn sopivaa lohikantaa. Myös luonnon olosuhteet ovat vastaan, kuten suolapitoisuus ja kylmä vesi talvella, kertoo kalankasvatusyritys Nordic Troutin toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar.

Romar jatkaa, että aikoinaan lohen kasvatusta on testattu Itämeren alueen kannoilla, mutta huonolla menestyksellä. Eikä Norjasta saa tautivaaran takia tuoda lohen mätiä.

Kalankasvatus ajautumassa kriisiin

Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään.

–  Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta kotimaisen kalan syöminen vähenee. Tilanne on absurdi. Etenkin, kun huomioi, että meillä on paljon hyviä kalankasvatuspaikkoja, Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen sanoo ja jatkaa:

– Suomalainen kalankasvatusala on ajautumassa kriisiin. Tuontikala on syrjäyttänyt kotimaisen kalan suomalaisten lautaselta, omavaraisuusaste on jo hälyttävän alhainen ja kotimaisesta kalasta tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa. Suurin syy tähän on se, että kalankasvatuslupia ei ole juuri myönnetty ja vanhoja lupia pienennetään, kun niitä uusitaan.

Aalloilta ateriaksi -hanke on kalarehua valmistavan Raisio Aquan, kalaa jalostavan Kalaneuvoksen sekä Suomen ja Ruotsin suurimman kirjolohen kasvattaja Nordic Troutin yhteistyötä ja se keskittyy pääasiassa kirjoloheen.

Yksi hankkeen pääsanomista on, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia. Syy nähdään muun muassa pieniin ympäristövaikutuksiin nähden liian tiukassa säätelyssä.

– Kalankasvatuksen osuus Itämeren kokonaisravinnekuormasta on ylipäätään vain prosentin luokkaa eikä kalankasvatuksen lisäämisen tarvitse kuormittaa merta lisää, vaan päinvastoin se voi jopa poistaa fosforia, toteaa Raisioaquan johtaja Tomi Kantola.

Kotimainen kala on elintarvikekaupassa keskimäärin huomattavasti ulkomaista kalaa hintavampaa. Kalankasvattajien mukaa suurin tekijä on kasvatuksen vähäisyys. He uskovat, että jos kasvatuslupia ja kasvattajia olisi enemmän, tuotantovolyymit nousisivat ja kotimainen kasvatettu kala tulisi kilpailukykyisemmäksi.

Tätä kritisoidaan:

Suomessa on nykyään noin 70 ruokakalan tuottajaa.

Vuonna 2006 niitä oli 120.

Kalankasvatusala kritisoi kasvatuslupien tiukkaa sääntelyä, velvoitetarkkailua, luvanhakuprosessin monimutkaisuutta, hintavuutta sekä prosessin vaikeaa ennustettavuutta.

Viranomaiskäytäntö vaihtelee riippuen siitä mikä ELY-keskus on kyseessä.

Luvan saamiseksi haetaan sekä ympäristölupaa että vesitalouslupaa. Kalankasvatustoiminta rinnastetaan kaivos- ja kemianteollisuuteen.

Käytännössä luvanhakuprosessi kestää vuosia ja maksaa yritykselle vähintään 100 000 euroa riippumatta siitä myönnetäänkö lupa vai ei.

Lähde; Iltalehti, Pippuri

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.