|
Suomi on maapallon pohjoisin maatalousmaa. Arktinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä ja sen positiiviset vaikutukset jäävät huomioimatta. Mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet antavat ruoantuotannollemme? Puhtaat tuotteet, terve tuotantoympäristö ja terveet eläimet, puhdas ilma, tuotteen korkea ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu sekä läpinäkyvyys ja jäljitettävyys tuovat lisäarvoa pohjoiseen ruoantuotantoon. Vahva kehittämispotentiaali löytyy myös pienestä ympäristöjalanjäljestä, vastuullisesta kiertotaloudesta sekä maatilatasolla hiilineutraalista ja jätteettömästä tuotannosta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemässä Arktinen ruoantuotanto -esiselvityksessä kiteytettiin pohjoiseen ruoantuotantoon liittyvät lisäarvotekijät. Lisäksi tarkasteltiin pohjoisten luonnonolosuhteiden vaikutusta kuuteen tuotantosuuntaan: luonnonmarjoihin, kuminaan, kauraan ja siemenperunaan sekä eläintuotannosta sianlihan tuotantoon sekä yhdistettyyn naudanlihan ja maidon tuotantoon. Pohjoisuus kannattaa brändätä Selvitystä johtanut Luken professori Sirpa Kurppa painottaa, että ruoantuotannon kehittäminen pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa on edellyttänyt elintarvikkeiden tuotantoketjulta pitkäjänteistä erityisosaamista. Lisäksi pohjoiset, massatuotantoa rajoittavat olosuhteet ovat tavallaan suojanneet ruokaketjuamme monilta tehokkaaseen massatuotantoon liittyviltä ongelmilta, kuten esimerkiksi pohjavesien ja kasvualustojen kemikalisoitumiselta. – Siirtyminen uusiutuvien ja monipuolisten energialähteiden hyödyntämiseen avaa ruokaketjulle kehittymismahdollisuuden suhteessa tuotteiden ilmastovaikutuksiin ja kiertotalouteen. Elämme avaintilanteessa. Uudet toiminnan linjaukset ja brändääminen on tehtävä nyt jos koskaan, Kurppa toteaa. Esiselvityksen mukaan pohjoisiin olosuhteisiimme perustuvia lisäarvotekijöitä on runsaasti, mutta niitä ei ole hyödynnetty viestinnässä juuri lainkaan. Myös ruokaketjun toimijat näkevät arktisuuden brändäämisen mahdollisuutena sekä vienti- että kotimaan markkinoilla. Finpron toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan pohjoista erilaisuuttamme ei tulisi muuttaa vaan pikemmin korostaa viestinnässä. – Näin rakennetaan tuotteidemme arvostusta ja lisäarvoa, mikä näkyy myynnissä. Valio Oy:n johtajan Rauno Hiltunen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tieteellinen selvitys kokoaa yhteen pohjoisen lisäarvotiedon, jota voidaan käyttää hyväksi kuluttajaviestinnässä. Luonnonvarakeskus toteutti Arktinen ruoantuotanto -tilaustutkimuksen keväällä 2015 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Hankkeen raportti on julkaistu osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-094-8 |
Yhteyshenkilöt
|
