Suomalaisten kalansyöntiä yritetään lisätä roimasti seuraavina vuosina.

Maa 10, 2020 |

SYÖKÄÄ enemmän kalaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehottanut suomalaisia jo pitkään. Nyt THL laittoi kalat myös järjestykseen sen mukaan, mikä kala on sydänterveyden kannalta paras ja mikä huonoin.

Laatimansa listan Twitterissä esitellyt THL:n tutkija Riikka Airaksinen ei yllättynyt voittajasta: se on lohi.

Kotimaisten meri- ja järvikalojen rasvapitoisuuksien listalla lohi pitää selkeää ykköspaikkaa. Sen keskimääräinen rasvapitoisuus on 16 prosenttia.

”Mitä rasvaisempi kala, sitä enemmän se sisältää sydämelle hyviä omega-3-rasvahappoja. Lohessa rasvaa on keskimäärin enemmän kuin muissa kotimaisissa kalalajeissa.”
”Osassa kaloista rasvaa oli lähes neljäsosa, mikä on hurja määrä. Kasvatettua kalaa toki ruokitaan tarkoituksella siten, että siihen saadaan paljon hyvää rasvaa”, Airaksinen sanoo.

THL:n lista ei sisältänyt tuontikalojen rasvapitoisuuksia, mutta suomalaisten suosimassa Norjan lohessa rasvapitoisuudet ovat Airaksisen mukaan korkeat.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaiset kuluttivat tuontikalaa hieman yli yhdeksän kiloa asukasta kohti vuonna 2018, ja tästä kasvatetun lohen osuus oli 3,5 kiloa.

Kotimaista kalaa syötiin samana vuonna vajaa neljä kiloa asukasta kohti, ja siitä kasvatetun kirjolohen osuus oli 1,2 kiloa.

AIRAKSISEN rasvapitoisuuslistalla viimeistä paikkaa jäi pitämään hauki. Se on kotimaisista kaloista kuivin.

”Maistaahan sen hauesta. Monet lisäävät haukipulliin vaikkapa ranskankermaa, ettei niistä tule kuivia.”

Airaksinen muistuttaa, että pelkkä rasvaisuus ei tee kalasta automaattisesti terveellisintä. Kalassa on muitakin tärkeitä ravintoaineita, D-vitamiinia ja proteiinia, ja niidenkin määrät vaihtelevat.

LOHEN jälkeen rasvaisimpia kotimaisista kaloista ovat kilohaili ja silakka. Näistä vain silakka on yleinen ruokakala, eikä senkään kulutus ole suurta. Luken tilaston mukaan silakkaa syötiin vuonna 2018 vain 0,31 kiloa asukasta kohden.

Silakasta kirjoitti maa- ja metsätalousministeriön (MMM) elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen tuoreessa MMM:n blogissaan.

MMM on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kotimaisen kalan edistämisohjelman valmistelun, ja sen keskeiseksi tavoitteeksi on otettu suomalaisten kalan syönnin nostaminen nykyisestä 1,7 viikkoannoksesta syöntisuositusten mukaiseen 2,5 viikkoannokseen vuonna 2027.

Lähtökohtana on tavoitteen saavuttaminen markkinaehtoisesti pääosin kotimaiseen kalaan perustuen, mikä on kova tavoite.

Lampisen mielestä tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdotonta, mutta se edellyttää onnistumista esimerkiksi silakkatuotteiden kysynnän kasvussa.

”Tämä edellyttää tuotekehitystä ja uusia tuoteinnovaatioita”, kirjoittaa Lampinen.

AIRAKSINEN iloitsee siitä, että ympäristömyrkyistä ei suomalaisen silakansyöjän tarvitse enää olla huolissaan.

”Aiemmin on monella ollut takaraivossa, että uskaltaakohan silakkaa syödä. Pitoisuudet ovat menneet niin paljon alaspäin, että niitä ei hirveästi tarvitse miettiä ja ne koskevat lähinnä isoa yli 17-senttistä silakkaa, jota edes hyvin harvoin on tarjolla.”

NELJÄNNELLE sijalle Airaksisen sydänkalojen listalla yltää muikku. Muikku on myös kotimaisista luonnonkaloista syödyin – Luken tilaston mukaan sitä pisteltiin vuonna 2018 asukasta kohden 0,46 kiloa.

”Meillä on nykyään Kuopion satamassa kesäisin muikkua tarjolla myös yöaikaan. Se on parasta herkkua”, Airaksinen kertoo.

Seuraavaksi eniten kulutettuja olivat hauki, 0,44 kiloa, ahven, 0,40 kiloa, kuha, 0,34 kiloa, silakka, 0,31 kiloa ja siika, 0,23 kiloa.

Airaksisen mielestä suomalaisten kalankulutus ja erityisesti kotimaisen kalan käyttö on mennyt koko ajan parempaan suuntaan.

”Yritykset ovat uudella tapaa kiinnostuneet tuotekehityksestä ja asiasta on myös ruvettu puhumaan positiiviseen sävyyn.”

Lähde; Helsingin Sanomat

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.