Vuoden suurin elintarviketeollisuuden investointi on tehty Kalaneuvoksen tehtaalle Sastamalaan.

Mar 28, 2019 |

Kotimainen kalanjalostus on keskittynyt kahden suuren perheyrityksen ympärille.

Oululainen Hätälä ja Hukkasen suvun Kalaneuvos Sastamalassa tuottavat suurimman osan kuluttajille päätyvistä kalajalosteista. Markkinoilla on myös ulkomaisessa omistuksessa olevien yhtiöiden tuotteita.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan kalan kulutus (siirryt toiseen palveluun) laski vuonna 2018 hieman.

Tilastojen mukaan kotimaisista kaloista eniten, 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa. Tuontilohen kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia.

Kulutuksen lasku johtui vapaa-ajan kalastuksen vähenemisestä ja heikoista muikkusaaliista.

Kehitys ei näy markkinoilla, sillä Kalaneuvoksen toimitusjohtaja Veijo Hukkasen mukaan kysyntää kuitenkin riittää ja tuotannossa on pullonkauloja.

– Suomeen tarvitaan lisää kirjolohen kasvatuslupia, ettei tarvitse olla niin paljon tuontikalan varassa, Hukkanen sanoo.

Pitkän linjan kala-alan tekijä tuntee markkinoiden heilahtelut. Norjan lohi säätelee maailmanmarkkinahinnat ja raaka-aineen hinta vaihtelee rajusti vuoden aikana.

Hukkasten perheyritys on kasvanut viime vuosina yritysostojen takia. Nyt Kalaneuvos-konsernilla on hallussaan koko kirjolohen tuotanto poikaskasvatuksesta kuluttajan lautaselle asti. Yritysryppääseen kuuluu isoja kalankasvattamoja.

Tämä antaa mahdollisuuden pitää raaka-aineen hinta tasaisena, sillä kalaa jalostetaan vauhdilla. Päivässä Kalaneuvoksen tehtaalla savustetaan 40 000 kiloa ja fileoidaan jatkossa 70 000 kiloa kalaa.

Hukkasen perheyrityksen usko kalamarkkinoihin on vahva ja siitä osoituksena on nyt tehty jättimäinen tehdaslaajennus.

Pohjoismaiden suurin kalansavustamo rakennettiin Sastamalaan

Lämminsavukalan menekki kotimaan markkinoilla on hyvä. Sastamalan tehdaslaajennuksen myötä savustusuuneja on nyt 13 ja myös fileointilinjoja on lisätty.

Kaikkiaan laajennukseen ja laitteistoihin on investoitu lähes 28 miljoonaa euroa. Savustuksen ja fileoinnin kapasiteetti yli kaksinkertaistuu. Uusia työpaikkoja syntyy kolmisenkymmentä.

– Muutama vuosi on tehty plussan puolella tulosta, jotta uskalsimme tehdä tällaisen riskisijoituksen, toimitusjohtaja Veijo Hukkanen selittää.

Tuotanto kaksinkertaistuu lähivuosina ja Hukkanen uskoo kasvun jatkuvan. Tällä hetkellä liikevaihdosta 70 prosenttia tulee kalajalosteista ja 30 prosenttia kokonaisen, peratun kalan myynnistä.

Huolena on kuitenkin kotimaisen kalan saatavuus. Kalaneuvos-konserniin kuuluva Nordic Trout kasvattaa kirjolohia Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Lisää kasvatuslupia ei kuitenkaan ole tullut, vaikka kalankasvatuksen ympäristökuormitus on laskenut vuosikymmenten takaisesta.

Norjalaista lohta yritys tuo kylmäkuljetusrekoilla Lofooteilta. Se on kotimaisen kirjolohen ohella yrityksen pääraaka-aineita. Myös kasvatettua siikaa jalostetaan, ja luonnonkaloista eniten käytetään silakkaa ja muikkua.

Silakan kulutus kasvaa hiljaa

Silakkasaalis vastaa yli 90 prosenttia Suomen luonnonkalasaaliista, mutta suurin osa siitä päätyy rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Rehua käyttävä turkistarhaus ei tällä hetkellä ole erityisen kannattavaa ja uhkana on myös koko elinkeinon loppuminen.

Mihin silloin päätyisivät miljoonat silakkakilot, jotka nyt nostetaan merestä?

Kalaneuvos-yhtiön varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen myöntää, että siinä on miettimisen paikka.

– Onneksi meille on syntynyt Suomeen kalajauhotehdas ja mahdollisesti lisääkin tulee. Se on yksi vaihtoehto, Hukkanen tuumii.

Työpaikkaruokalat ja ravintolakeittiöt käyttävät tällä hetkellä niukasti silakkatuotteita. Toni Hukkasen mukaan Turun yksikössä valmistetaan vielä perinteistä suolasilakkaa, mutta sen merkitys on pieni.

– Silakastahan saa aivan loistavia nahattomia tuotteita, Hukkanen sanoo.

Uusia tuotteita etsitään koko ajan ja Kalaneuvoksen silakkakaura-pyörykkä on saanut kuluttajilta hyvän vastaanoton.

– Moni ihminen haluaa syödä kalaa. Halutaan syödä kevyemmin, mutta kalaan ei välttämättä haluta koskea itse. Kymmenen vuoden aikana on nähty valtava muutos siinä, kuinka ruodottomat tuotteet hallitsevat nyt kokonaismyyntiä, Toni Hukkanen kuvailee kehitystä.

Hukkasen mukaan koko ajan kehitetään uusia tuotteita, mutta kuluttajat silti lopulta päättävät, mitkä niistä jäävät tuotantoon.

Särkikalojen hyödyntämiseksi on ollut useita eri hankkeita ympäri maata. Ongelmana on riittävän raaka-aineen saanti läpi vuoden, koska kesällä särkikaloissa olevien makuhaittojen takia saalismäärät ovat pieniä.

Toni Hukkanen kertoo yrityksen olleen mukana särki- ja sulkavamassan hyödyntämishankkeissa, mutta tulokset eivät ole olleet rohkaisevia. Särkimassan hinta nousee helposti kolminkertaiseksi kirjolohi- tai lohimassaan verrattuna.

Lähde; YLE/ Markku Sandell 26.11.2019

Posted in: Uncategorized

Comments are closed.